Muuttoliike kulkee vain muutamaan suuntaan – miten käy kotien?

Koko maailma kaupungistuu, ja pieni Suomi seuraa perässä. Maaseudulla jää tyhjäksi niin asuntoja, taloja kuin yritystilojakin.

STT pyysi viideltä suuren puolueen edustajalta kannanottoja kaupungistumiseen ja sen seurauksiin. Myönteisimmin kaupungistumiseen suhtautuu kokoomus, jonka eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen sanoo kaupungistumisen tuovan kasvua ja verovaroja, joista hyötyy koko maa.

SDP, vihreät, perussuomalaiset ja keskusta korostavat, että myös harvaan asuttujen alueiden asukkaille on oltava töitä ja palveluita. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman huomauttaa, että uuden teknologian myötä on mahdollista tehdä töitä sijainnista riippumatta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkosen mielestä ei ole järkevää, jos yhdessä kunnassa tilat tyhjenevät ja toisessa rakennetaan kiireellä uutta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni puolestaan painottavat, että ihmisten on voitava päättää, missä he asuvat.

Vääjäämätön megatrendi

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n maaliskuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa vuoteen 2040 mennessä vain muutamilla alueilla. Sekä Lindtman että Mikkonen kutsuvat kaupungistumista "globaaliksi megatrendiksi", joten ilmiötä vastaan taisteleminen on turhaa.

Puolueet korostavat keskuskaupunkien ympärille muodostuvien alueiden asuttavuutta, jota voidaan ylläpitää muun muassa toimivalla tie- ja raideverkostolla. Kokoomuksen Jokinen haluaa, että kaupunkien erityispiirteet ja kasvun vaatima rahoitus huomioidaan nykyistä paremmin valtionosuusjärjestelmässä.

Vihreiden Mikkonen ja perussuomalaisten Meri tukisivat työpaikkamahdollisuuksia maaseudulla. Mikkonen keskittyisi haja-asutusalueiden vahvuuksiin, kuten luontomatkailuun tai ekosysteemipalveluihin. Meri harkitsisi perustamistukea tai halpakorkoista lainaa pitkällä maksuajalla yrityksille osana elinkeinopoliittista suunnitelmaa.

Keskustan Kulmuni luettelee ratkaisuina esimerkiksi muuttokulujen korvaamisen, valtion työtehtävien alueellistamisen tai verokannustimet muuttotappioalueille.

Varainsiirtoverolle vaihtoehtoja

Kun haja-asutusalueet tyhjenevät, kodit eivät käy kaupaksi. Samalla kasvukeskuksissa hinnat kohoavat, kun kysyntä ylittää tarjonnan.

Kaikki puolueet haluavat järkevää asuntopolitiikkaa. Kokoomuksen Jokisen mielestä tehokkain ratkaisu on yksinkertaisesti lisätä tarjontaa siellä, missä kysyntää on eniten. Lisäksi penätään kohtuuhintaista asuntotuotantoa, ja perussuomalaisten Meri haluaisi sosiaalitukien varassa elävät turvapaikanhakijat pois kasvukeskuksista.

VATTin ja Helsingin kaupungin tutkimuksen mukaan varainsiirtovero vähentää muuttohalukkuutta. Osa puolueista luopuisi myös varainsiirtoverosta ainakin osittain.

Jokisen mukaan kokoomuksen tavoitteena on asteittain laskea oman vakiasunnon varainsiirtoveroa, ja vihreiden Mikkosen mielestä kiinteistön ja asunto-osakkeen varainsiirtoverosta voisi luopua kokonaan. Meri voisi luopua varainsiirtoverosta työn perässä muuttajien tapauksessa. Lindtman ja Kulmuni kuitenkin muistuttavat, että varainsiirtoveron merkitys valtiontaloudelle on suuri.

Jotta myyjät tai perijät eivät jää kohtuuttomaan pulaan arvottomien omakotitalojen kanssa, puolueet kaipaavat muutoksia esimerkiksi kiinteistöveroon haja-asutusalueilla.