Mukulat multaan ja puutarha talvikuntoon

Aloitteleva viherpeukalo voisi kuvitella, että nyt on aika suojata omenapuut verkolla jänisten varalta sekä peittää kukat ja kasvit pakkasten varalta. Ei, ei ja ei, sanoo 30 vuotta puutarhassaan myrynnyt Sirkka Salminen Höytiän kylältä Keski-Suomesta. Kasveja ei saa vielä peittää, sillä ne mädäntyvät liiassa lämmössä. Puutarhassa on nyt istutusten aika. Kasvihuoneessa hitaasti punertuvat tomaatitkin tarvitsevat vielä hieman lisää kypsymisaikaa. Perunan nosto on esimerkiksi Jyväskylän korkeudella vielä edessä.

Nyt on kukkapenkkien uusimisen aika. Jo istutettuja kasveja pitää jakaa ja siirtää paikasta toiseen, tehdä uusia kukkapenkkejä ja siistiä vanhoja. Esimerkiksi kallionauhus, ukonhattu ja särkynyt sydän sekä esikko tarvitsevat syksyisin "emännän kättä", sillä nämäkin kasvit vaativat runsaasti elintilaa. Kukkien jakaminen kannattaa tehdä nyt, jotta ne ehtivät juurtua ennen roudan tuloa. Puutarhan ammattilainen Sirkka Salminen kertoo, että esimerkiksi hänen puutarhassaan hoitoa juuri nyt kaipaa puolitoista metrinen valtikkanauhus, keltakukkainen ja liuskalehtinen kukka. Valtikkanauhuksen varren voi kylmästi katkaista poikki, siirtää paikasta toiseen, sillä se juurtuu nopeasti. Samoin voi tehdä soihtunauhukselle. Sirkka Salmisen työnsarkaan tällä hetkellä kuuluu myös narsissisipulien siirtäminen paikasta toiseen.

Puutarhurilta vaaditaan aikaa ja malttia

Sirkka Salminen emännöi entistä Hepomäen koulua, Uuraisten ja Jyväskylän maalaiskunnan rajalla. Maakunnan maineeseen Sirkka Salminen on päässyt erityisesti puutarhansa ansiosta. Siellä kasvaa yli 300 erilaista kasvia ja puuta. On mustakuusia, kirsikkapuita, kallionauhuksia, pihtoja, saarnia, tatarivaahteroita, luumuja ja lukemattomia perennoja. Entisen koulun sijainti mäen harjanteella on ihanteellinen kasveille, vaikka vedestä onkin joskus puutetta ja nytkin kaivot tyhjät. Kastelujärjestelmää Salmisten puutarhassa ei ole, vaan luonto hoitaa kastelun. 30 vuotta puutarhaansa kasvattaneelle Sirkka Salmiselle aika ja pitkä pinna ovat kaiken A ja O.

- Puutarhassa pitää touhuta joka vuodenaika, näin syksylläkin vaikutetaan siihen, mitä lumen alta sitten keväällä taas ilmestyy, muistuttaa Sirkka Salminen.

Vinkkejä aloittelijoille

Kuuman ja kuivan kesän jälkeen puutarha vaatii myös lannoitteita. Syyslannoite pitäisi jo olla maassa, jos ei niin kiireesti toimimaan, kehottaa Sirkka Salminen.

Yleensä lannoitteet laitetaan maahan elokuussa, mutta jos maa oli elokuussa kovin kuiva, on parempi hoitaa syyslannoitus hieman myöhemmin. Syyslannoite auttaa kasveja tuleentumaan. Moni aloitteleva viherpeukalo on tässä vaiheessa jo vauhdilla suojaamassa kasvejaan peitteillä ja havuilla, mutta se on liian aikaista.

- Vielä ei ole aika kääröille tai peitoille. Liian aikaisessa vaiheessa laitetut peitteet saattavat jopa tukehduttaa ja mädättää kasvit. Havuja esimerkiksi yrttimausteiden päälle kannattaa laittaa vasta pakkasten tullessa. Omenapuiden ympärille voi sen sijaan jo laittaa verkkoja, sillä jänikset ovat nälkäisiä vuoden ajasta riippumatta. Omenapuun kuori on jänisten herkkua ja jos kuori on syöty rungon ympäri, niin puu kuolee. Suurimmassa vaarassa ovat nuoret omenapuuntaimet, isot puut kyllä kestävät pienen nakertamisen.

Perennapenkin teko

Tulppaanit, krookukset ja perennat (monivuotinen ruohovartinen kasvi) ovat perinteisiä mukulakasveja, joille kannattaa nyt tehdä vaikka kokonaan uusi kukkapenkki. Perennapenkin perustamisessa kaivetaan ensin noin 40-50 cm syvä kuoppa. Nurmi otetaan levynä pois tulevan penkin päältä. Huonon mullan tilalle vaihdetaan mullan, turpeen ja hiekan sekoitus, kalkitusta unohtamatta. Maaseudulla penkkiin lisätään usein karjan lantaa, jotta mukulat saavat lisää voimaa. Istutussyvyydet ovat kukilla erilaiset, ne kannattaa katsoa mukulapussin kyljestä. Penkin teon aloittelijalle kannattaa kertoa, että kukkapenkki pitää tehdä reilusti korkeammaksi kuin maan pinta, sillä multa tiivistyy. Jos penkki jää matalaksi on kauniin kukkapenkin tilalla pian ruma kuoppa. Myös rikkaruohot täytyy ottaa tarkasti pois mullasta. Jos esimerkiksi sitkeä juolavehnä pääsee ujuttautumaan joukkoon, on siitä erittäin vaikea päästä eroon.

Kasvihuoneessa kypsytään vielä

Kasvihuoneissa riittää vielä paljon työtä. Omaa pientä kasvihuonetta pitävät kertovat, että tomaatit ovat kypsyneet tänä vuonna hyvin hitaasti. Kylmä alkukevät hidastutti tomaattien punertumista ja kuuma kesä ei ajallisesti riittänyt kypsymiselle. Myös avomaakurkut ja pitkät kurkut ovat monelta vieltä talteen laittamatta. Kasvihuoneeseen voi hallaöiden varalle hankkia pienen petroolilämmittimen, jopa kynttilätkin auttavat. Peltipurkkiin laitettu kynttilä tuo ihmeen paljon lämpöä pieneen kasvihuoneeseen. Sadonkorjuun jälkeen kasvihuone kannattaa siivota, rikkaruohot ja kasvit heitetään kompostiin. Puutarhassa nurmikko kannattaa ajaa siistiksi ja jos pihalle on tullut hankittua vesiallas, voi veden jättää altaaseen. Veden tyhjentäminen esimerkiksi muovisesta suihkulähteestä on valmistajien mukaan turhaa, sillä tyhjä allas voi nousta roudan käsissä ylös maasta.

Peruna pysyköön vielä hetken maassa

Idan päivä eli 14.9. on perinteinen perunan nosto päivä.

Ainakaan Keski-Suomessa ei vielä ole nostettu perunaa maasta. Sirkka Salminen kertoo, että kellaritkin ovat vielä niin lämpimiä, että peruna säilyy paremmin pellossa. Porkkanoihin puolestaan saattaa tulla juuria, jos ne nostaa liian aikaisessa vaiheessa ja säilyttää lämpöisessä kellarissa.

-Perunoita pitäisi käsitellä kuin kananmunia. Koneellinen perunan nosto esimerkiksi ei ole hyvästä, sillä silloin kuori rikkoontuu ja peruna säilyy huonommin, kertoo Sirkka Salminen.

Vaikka perunan nostoa ei olekaan Salmisen perheessä vielä tehty, niin perunan varret on katkottu. Tämä auttaa perunankuorta vahvistumaan. Idan päivä eli (14.9) on perinteinen perunan nostopäivä ja jos sää sallii niin näin on myös tänä vuonna. Peruna pitää nostaa ennen kylmiä säitä, elohopean pitäisi silloin keikkua vielä kymmenen asteen tuntumassa.

Teksti: Tanja Huutonen

Lue myös:

    Uusimmat