Mainos

Muistatko? Huuhaa Innanen sai ainutlaatuisen palkinnon Billboard-lehdeltä

Martti "Huuhaa" Innanen kuoli keskiviikkona 83 vuoden iässä. Innanen pokkasi vuonna 1968 ainutlaatuisen palkinnon amerikkalaislehdeltä.

Vielä 1960-luvun puolivälissä Martti "Huuhaa" Innanen oli keikkamuusikko monien joukossa ja siinä sivussa toimi Yleisradion vahtimestarina. Vuonna 1967 hän ponkaisi salamavauhtia koko kansan suosikiksi – syynä oli Elsa, kohtalon lapsi

Innanen tarkoitti laulunsa parodiaksi, mutta vitsistä tuli jättimenestys, joka pysyi listakärjessä useita kuukausia. 

1960-70-luvun taite oli Innaselle kulta-aikaa, ja ensihittiä seurasi liuta muita: Gunnar vierasmaalainen, Urjalan taikayö, Esteri tyttö sadepisarain

– Oli varmaan yllätys Innaselle itselleen, että hän oli yhtäkkiä tangon valtavirran suuria nimiä, arvioi suomalaisen viihteen historioitsija Maarit Niiniluoto

Vuonna 1968 amerikkalainen Billboard-lehti jakoi Innaselle tunnustuksen parhaana kansallisena taiteilijana. Innanen on toistaiseksi ainoa suomalainen viihdetaiteilija, jolle vuotuinen tunnustuspalkinto on myönnetty.

Kuvassa palkintoa luovuttavat Innasen levy-yhtiön johtajat Erik Lindström ja Rolf Kroqvist

Liikanimensä taiteilija otti jazzsuuruus Dizzy Gillespieltä, jonka liikanimi Dizzy kääntyi Innasen suussa muotoon Huuhaa

Innanen kuoli keskiviikkona lyhyen sairauden jälkeen 83-vuotiaana. Kuolemasta uutisoi Yle. 

Soettakee tankova 

Niiniluodon mukaan Innasen jättisuosion takana on kaksi laajempaa kehityskulkua, joihin tämän musiikki osui täydelleen. Toinen oli sotien jälkeen alkanut tanssilavabuumi ja toinen 60-luvun alusta kestänyt tangojen voittokulku – Irwinkin oli hetken tangolaulajana. 

Innasen ominaisuudet olivat kuitenkin lyömättömät. 

– Hänellä on ääni, jonka kaikki tuntevat. Sen lisäksi hänellä oli kerrottavaa, joka haluttiin kuulla ja särmää, joka hätkäytti, Niiniluoto listaa. 

Innasta itseään tangojen veivaus taisi jo kyllästyttää, sillä myöhemmin hän kertoi Tamperelainen-lehden haastattelussa Elsan syntytarinasta näin: 

– Tanssipaikoilla alkoi ottaa kaaliin junttikansan ikuinen toive: "Soettakee tankova". Kerran keikalta palatessani syttyi lamppu. Olisi kiva parodioida tangoa ja katsoa, ottavatko suomalaiset oikein banaalin tsoukin tosissaan. 

Alkuhuuman jälkeen Innasen suosio hiipui, ja 1980-luvulla hän lopetti musiikinteon kokonaan. Hänestä tuli tunnettu naivistinen taidemaalari. 

– Tauluissa oli visioita, jotka olisivat voineet olla hänen lauluistaan. Hän oli monilahjakkuus, joka kirjoitti, puhui, lauloi ja maalasi, muttei koskaan kertonut mitään itsestään. Luulen, että hän oli herkkä ihminen, mutta salasi sen, Niiniluoto arvelee. 

Gunnar-pässi kulki mukana keikoilla

Yksi Martti Innasen tunnetuimmista hiteistä, Gunnar vierasmaalainen, sai alkunsa 1960-lukuisesta tuhmanpuoleisesta tanskalaiselokuvasta. Siinä mies kulki talosta taloon pässi mukanaan ja kaatoi naisia heinäladoissa. 

Innanen tarttui ajatukseen. Levyn menestyttyä hän jopa kulki kuukausikaupalla kiertueella pässi mukanaan. 

– Pässi siellä märehti lavalla ja katseli yleisöä, Maarit Niiniluoto kertoo. 

Innanen palasi eläinteemaan vielä vuonna 1994 jäähyväiskeikallaan Kyröskosken lavalla. Yhdessä artistin kanssa lavalla oli nelisenkymmentä lammasta.  

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.