Mainos

Muista ottaa lisäravinteet! Vitamiinien puutos näkyy energiatason laskemisena

Tiedätkö, mihin aikaan päivästä vitamiinit kannattaa ottaa?

Vitamiinien puutosoireet voivat olla vakavia. Vitamiineissa ja niiden imeytymisessä sekä varastoitumisessa on kuitenkin eroja. Tiedätkö, milloin vitamiinipillerit kannattaa napata, jos haluaa niiden pääsevän heti kehon käyttöön?

Ihminen tarvitsee elääkseen noin kolmeatoista eri vitamiinia. C-, D-, A-, K- ja E- sekä B-ryhmän vitamiinit ovat perusvitamiineja, joita keho ei voi itse valmistaa. Näistä C-vitamiini ja B-ryhmän vitamiinit ovat vesiliukoisia ja loput taas rasvaliukoisia.

– Vesiliukoisella tarkoitetaan sellaista vitamiinia, joka ei varastoidu kehoon vaan poistuu virtsan mukana. Rasvaliukoiset vitamiinit puolestaan varastoituvat muun muassa rasvakudokseen, maksaan, lihaksistoon ja aivoihin, kertoo biokemisti FT Timo Lehto Terranovalta.

Rasvaliukoiset vitamiinit imeytyvät parhaiten rasvapitoisen ruuan kanssa, mutta myös vesiliukoiset kannattaa ottaa aterian yhteydessä.

– Silloin mahahappojen määrä lisääntyy ja imeytyminen ohutsuolessa paranee, Lehto sanoo.

Lehdon mukaan aamulla otettu vitamiini päätyy saman tien käyttöön, kun taas illalla otettu vitamiini varastoituu.

– Varsinkin rasvaliukoiset vitamiinit kannattaa ottaa aamulla tai päivällä, jos haluaa niistä heti täyden hyödyn irti.

Keho säätelee vitamiinien imeytymistä

Vitamiinien imeytymiseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon kehossa on jotakin tiettyä vitamiinia jo ennestään. Keho siis säätelee vitamiinien imeytymistä oman tarpeensa mukaan.

– Rasvaliukoisilla vitamiineilla imeytymistehokkuus on noin 50–90 prosenttia. Myös C-vitamiini imeytyy pienellä annostuksella 80–90 prosenttisesti, mutta isommalla annostuksella imeytymisteho putoaa alle 50 prosenttiin, Lehto vertaa.

Myös suoliston ja maksan kunto sekä mahahapot määrittelevät kuinka hyvin vitamiinit kehoon imeytyvät.

– Jos henkilö käyttää happosalpaajia tai vatsa on luonnostaan hapoton, eivät vitamiinitkaan imeydy kunnolla. Jos taas maksa ei eritä sappihappoja, kärsii rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen.

Runsaan A-vitamiinin käytön on huomattu heikentävän E-vitamiinin imeytymistä, mutta Lehdon mukaan A:ta käytetään harvoin niin suuria määriä.

– Myös eräät lääkkeet vaikuttavat joidenkin vitamiinien imeytymiseen heikentävästi. Esimerkiksi epilepsialääkkeet ja aspiriini.

Vitamiinivaje johtaa puutosoireisiin

Jokainen välttämättömistä vitamiineista aiheuttaa puutosoireita, jos keho ei saa niitä tarpeeksi. Ennen vanhaan raju C-vitamiinin puutos näkyi merimiehillä avohaavoja aiheuttavana keripukkina, nykyään vaarana ovat esimerkiksi mustelmaherkkyys tai nivelkivut.

– Varsinkin B1-, B2- ja B6–vitamiinien puutos näkyy nopeasti energiatason laskemisena ja voi johtaa jopa vakaviin hermoston häiriöihin. Myös hiukset ja iho kärsivät, Lehto listaa.

Lehdon mukaan varsinaista yliannostuksen riskiä ei Suomessa myytävillä vitamiinivalmisteilla ole, jos noudatetaan valmisteen suositusannoksia. Tietyissä erityistilanteissa vitamiinien käytölle on asetettu rajoituksia, esimerkiksi A-vitamiinia ei suositella suurina määrinä raskaana oleville keskenmenoriskin takia.

Vihannesten ja marjojen sisältämien kasvisperäisten flavonoidiyhdisteiden on havaittu tehostavan vitamiinien imeytymistä ja hyväksikäyttöä elimistössä. Tätä ilmiötä nimitetään synergiaksi.

Video: Pitäisikö vitamiineja ottaa purkista?


Lue myös:

(MTV LIFESTYLE – DESKI)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.