MTV:n kirjeenvaihtaja Ukrainassa: Täällä on oikeasti sota

Ensimmäiseen kysymykseen on helpoin vastata. Itä-Ukrainassa on menossa oikeasti sota. Viime päivinä kuolleiden ja haavoittuneiden keskiarvo on ollut lähellä kymmentä kuollutta ja 30 haavoittunutta joka päivä. Joukossa on sekä sotilaita että siviilejä.

Kuolleiden nuorten sotilaiden näkeminen on aina yhtä turhauttava ja vastenmielinen näky. Hervoton ruumis, vääntyneet kasvot, kuolemanharmaa iho, kauhusta kertovat silmät.  Niiden näkeminen tuntuu niin turhalta. Ja kaikki tämä keskellä Eurooppaa, vain muutaman tunnin lentomatkan päässä Helsingistä.

Lomille tai sairaalaan päässeiden sotilaiden kasvoilta kuvastuu valtava väsymys ja ahdistus. Monet ovat selvästi traumatisoituneet. Jotkut ovat selvästi psykoosissa. Puhuvat ja elehtivät itsekseen, huitovat käsillään ilmaa ja juovat lisää viinaa ahdistukseensa. Kaikki ovat likaisia.

Eräs vapaaehtoissotilas kertoi haudanneensa kolme ystäväänsä viikon sisällä. He kaikki liittyivät vapaaehtoisjoukkoihin vain kuukausia aikaisemmin.

Molemmin puolin kiistetään, että kyseessä olisi sisällissota. Ukrainalaiset sanovat, että he taistelevat rikollisjoukkoja ja terroristeja vastaan - ei veli veljeä vastaan.

Joukoissa on heidän mukaansa yhä vähemmän paikallisia miehiä. Kyläläiset erottavat kyllä kielestä mistä nämä miehet tulevat. Heitä naurattaa, kun miehet väittävät olevansa Donbasin alueen kaivosmiehiä. Mistä kaupungista? Mistä kaivoksesta? Näihin kysymyksiin he eivät vastaa.

Separatistit väittävät puolustavansa Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltoja Maidanin fasisteilta ja natseilta.

Kuinka paljon venäläisiä sitten on Ukrainan puolella?

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin mukaan ehkä joitakin vapaaehtoisina, jotka ovat lähteneet puolustamaan slaaviveljiään. Mutta ei Venäjän armeijan sotilaita.

Se on hölynpölyä, mistä on myös kasapäin puolueettomia todisteita. Kun Venäjällä Sotilaiden äidit -järjestö julkaisi noin 500 nimen listan kadonneista pojistaan, heidän sanottiin kuolleen "luonnollisen kuoleman". Vastaamatta jäivät kysymykset: missä, milloin, miksi? Ehkä sodassa kuoleminen vieraassa maassa on Venäjällä "luonnollista".

Entä jakautuuko maa lopulta kahtia?

Siltä vahvasti vaikuttaa. Separatistien tavoite on saada koko Donbasin alue itselleen, luultavasti jopa Mariupolin satamakaupunkia myöten. Tähän tavoitteeseen pyritään nyt kaupunki kaupungilta, kylä kylältä ja tarkastuspiste tarkastuspisteeltä.

Mutta mitä sitten tapahtuu?

Rakentavatko separatistit paremman ja vauraamman yhteiskunnan? Rakentavatko he valtaamilleen alueille uusia kouluja, yliopistoja, sairaaloita ja vanhainkoteja. Avaavatko he uusia lentoasemia, pankkeja ja hotelleja? Tuovatko kivihiilikaivokset enää tuloja ja hyvinvointia tällä vuosituhannella, kun niitä on muutenkin suljettu kannattamattomina jo vuosikymmeniä. Auttaako Putin hätää kärsiviä?

Paras mennä katsomaan, miten hyvin kaikki toimii tällä hetkellä Krimillä.