Syntyykö 370 miljoonan leikkauksista riitaa – kuinka paljon lisäkuluja tulee Ukrainan sodasta? Nämä ovat hallituksen kehysriihen lähtökohdat

11:43
Nämä ovat kehysriihen lähtökohdat – katso hallitusviisikon kommentit videolta.

MTV Uutisten hallituslähteistä saamien ennakkotunnelmien mukaan kehysriihestä ei pitäisi tänä vuonna syntyä yhdeksän päivän riitaisaa draamaa viime vuoden tapaan. Vaikein päätös on päästä sopuun 370 miljoonan euron pysyvistä menoleikkauksista.

Tiistaina hieman kello yhdeksän jälkeen aamulla käynnistyy hallituksen neuvottelu vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvottelua tästä suunnitelmasta kutsutaan kehysriiheksi.

Kehyksillä tarkoitetaan niitä hallituksen itselleen asettamia menorajoja, joiden yli ei pitäisi mennä. Koronakriisissä kehyksistä luovuttiin, kun muun muassa yritystukiin ja rokotuksiin tarvittiin paljon rahaa.

MTV Uutiset Live seuraa neuvotteluja niiden alusta loppuun ja aloitusaika on noin kello 9.10 tiistaina aamulla. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kertovat ennakkotunnelmista noin kello 9.20.

Neuvotteluiden odotetaan olevan ohi keskiviikkona eli hallitus on ottanut itselleen kaksi päivää päättää tulevien vuosien tulojen ja menojen suhteesta.

Kehysriihen siivellä kulkee tämän vuoden lisätalousarvio, jossa rahaa pannaan Ukrainan sodan takia aiheutuviin kustannuksiin.

Näitä kustannuksia ovat muun muassa Puolustusvoimien tarvitsemat rahat materiaalihankintoihin ja henkilöstökuluihin, maatalous- ja kuljetusalojen tukipaketit sekä korvaukset kunnille ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta.

Lisätalousarviosta on tulossa miljardiluokan satsaus velkarahalla, menokehysten ulkopuolelta. Hallituksen ohjenuorana on, etteivät kehykset saa tulla turvallisuuden tielle ainakaan tänä vuonna.

Ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista hallituksen oli tarkoitus katsoa tarkemmin menojen perään, mutta nyt kukaan ei vastusta turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen aiheutuvia menoja.

Oman osansa ovat saamassa myös kyberturvallisuus ja rajavartiolaitos.

Lisäksi vihreää siirtymää ja eli energiainvestointeja fossiilittomaan energiaan pitäisi tehdä lisää, jotta Suomi ei käyttäisi lainkaan venäläistä energiaa.

11:29
Debatti: Rahaa ei riitä kehysriihestä kaikille - kuka jää ilman?

Säästöt, säästöt, säästöt

Vuosi sitten hallitus päätti, että menoja karsitaan pysyvästi 370 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Säästöt kohdennettiin karkeasti eri ministeriöihin ja suurimman leikkaustaakan sai harteilleen liikenne- ja viestintäministeriö. Väylähankkeet ja tienpito ovat säästölistalla.

Hallitus on aiemmin sopinut, ettei koulutuksesta, sosiaaliturvasta, maanpuolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta leikata.

Viime viikkoina on päädytty lisäksi siihen, ettei tutkimus- ja tiederahoituksesta nipistetä, kuten vielä viime vuonna oli tarkoitus. Tämän takia uusia säästökohteita on etsittävä.

Hallitus on tosin rajannut niin monia kohteita säästöjen ulkopuolelle, ettei valinnanvaraa hirveästi ole muualla. Liikenteeseen kohdistuvat säästöt tuskin kehysriihessä kevenevät.

Juuri tarkkojen säästöpäätösten tekeminen on kehysriihen vaikein urakka.

Riihessä katsotaan myös sitä, kuinka tiukkaa tai löyhää menokuria hallitus ensi vuodelle suunnittelee.

Ei ole suuri yllätys, jos oppositiopuolueet moittivat hallitusta riihen jälkeen ”liian löysästä” talouspolitiikasta.

Koronakriisin takia esimerkiksi ammatillisen koulutuksen määräaikaisia menolisäyksiä aiotaan jatkaa, jotta opetushenkilöstöä olisi kouluissa enemmän. Kyse oli alun perin 80 miljoonan euron kokoisesta lisäyksestä.

Koronapandemian jälkiseuraukset sekä muuttunut turvallisuustilanne lisäävät menopaineita. Toistaiseksi on epävarmaa, kuinka pitkään on tuettava aiempaa avokätisemmin esimerkiksi maataloutta, energiainvestointeja, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Menokehyksille aiheuttaa painetta myös käynnissä oleva korkojen nousu. Suomen valtion velkataakka on yli 120 miljardin kokoinen, joten pienetkin muutokset koroissa aiheuttavat vuosien viiveellä menoja korkokuluihin.

Hoitajajärjestöjen eli Tehyn ja Superin vaatimuksia hoitajien palkankorotuksiin kohdistuvista rahoista ei aiota kehysriiheessä ratkaista, mutta hyvinvointialueiden rahoituksen kautta myös hoitohenkilöstön palkat tulevat ensi vuonna riippuvaiseksi valtion rahoituksesta.

Hallitus ei ole tekemässä tarkkoja suunnitelmia vuoden 2023 jälkeiseen aikaan, koska seuraavat eduskuntavaalit ovat noin vuoden kuluttua.

Seuraava hallitus päättää taloudenpidosta kesästä 2023 eteenpäin.

Ei suurta riitaa, vielä

MTV Uutisten hallituslähteistä saamien arvioiden mukaan kehysriiheen lähdetään nyt sopuisassa tunnelmassa. Erityisavustajat sekä hallituspuolueiden puheenjohtajista muodostuva viisikko ovat pohjustaneet kehysriihtä viime viikkoina ja myös viime päivinä.

Neuvotteluiden odotetaan olevan ohi kahdessa päivässä ilman suuria riitoja.

Leikkauksista päättäminen on kuitenkin aina vaikeata, joten varmuutta jouhevista neuvotteluista ei ole.

Ukrainan sota ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden pohtiminen vievät nyt kuitenkin sen verran aikaa hallitukselta, ettei kenelläkään ole ainakaan halua riidellä.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja