Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Syntyykö 370 miljoonan leikkauksista riitaa – kuinka paljon lisäkuluja tulee Ukrainan sodasta? Nämä ovat hallituksen kehysriihen lähtökohdat

11:43Neuvottelut kehysriihestä alkavat – hallitusviisikko kertoo, mitä riihen anti pitää sisälläänNämä ovat kehysriihen lähtökohdat – katso hallitusviisikon kommentit videolta.
Julkaistu 04.04.2022 19:45(Päivitetty 05.04.2022 08:13)
Toimittajan kuva

Ossi Rajala

ossi.rajala@mtv.fi

@OssiRajala

MTV Uutisten hallituslähteistä saamien ennakkotunnelmien mukaan kehysriihestä ei pitäisi tänä vuonna syntyä yhdeksän päivän riitaisaa draamaa viime vuoden tapaan. Vaikein päätös on päästä sopuun 370 miljoonan euron pysyvistä menoleikkauksista.

Tiistaina hieman kello yhdeksän jälkeen aamulla käynnistyy hallituksen neuvottelu vuosien 2023-2026 julkisen talouden suunnitelmasta. Neuvottelua tästä suunnitelmasta kutsutaan kehysriiheksi.

Kehyksillä tarkoitetaan niitä hallituksen itselleen asettamia menorajoja, joiden yli ei pitäisi mennä. Koronakriisissä kehyksistä luovuttiin, kun muun muassa yritystukiin ja rokotuksiin tarvittiin paljon rahaa.

MTV Uutiset Live seuraa neuvotteluja niiden alusta loppuun ja aloitusaika on noin kello 9.10 tiistaina aamulla. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kertovat ennakkotunnelmista noin kello 9.20.

Neuvotteluiden odotetaan olevan ohi keskiviikkona eli hallitus on ottanut itselleen kaksi päivää päättää tulevien vuosien tulojen ja menojen suhteesta.

Kehysriihen siivellä kulkee tämän vuoden lisätalousarvio, jossa rahaa pannaan Ukrainan sodan takia aiheutuviin kustannuksiin.

Näitä kustannuksia ovat muun muassa Puolustusvoimien tarvitsemat rahat materiaalihankintoihin ja henkilöstökuluihin, maatalous- ja kuljetusalojen tukipaketit sekä korvaukset kunnille ukrainalaisten pakolaisten auttamisesta.

Lisätalousarviosta on tulossa miljardiluokan satsaus velkarahalla, menokehysten ulkopuolelta. Hallituksen ohjenuorana on, etteivät kehykset saa tulla turvallisuuden tielle ainakaan tänä vuonna.

Ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista hallituksen oli tarkoitus katsoa tarkemmin menojen perään, mutta nyt kukaan ei vastusta turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen aiheutuvia menoja.

Oman osansa ovat saamassa myös kyberturvallisuus ja rajavartiolaitos.

Lisäksi vihreää siirtymää ja eli energiainvestointeja fossiilittomaan energiaan pitäisi tehdä lisää, jotta Suomi ei käyttäisi lainkaan venäläistä energiaa.

11:29Debatti: Rahaa ei riitä kehysriihestä kaikille - kuka jää ilman?Debatti: Rahaa ei riitä kehysriihestä kaikille - kuka jää ilman?

Säästöt, säästöt, säästöt

Vuosi sitten hallitus päätti, että menoja karsitaan pysyvästi 370 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Säästöt kohdennettiin karkeasti eri ministeriöihin ja suurimman leikkaustaakan sai harteilleen liikenne- ja viestintäministeriö. Väylähankkeet ja tienpito ovat säästölistalla.

Hallitus on aiemmin sopinut, ettei koulutuksesta, sosiaaliturvasta, maanpuolustuksesta ja sisäisestä turvallisuudesta leikata.

Viime viikkoina on päädytty lisäksi siihen, ettei tutkimus- ja tiederahoituksesta nipistetä, kuten vielä viime vuonna oli tarkoitus. Tämän takia uusia säästökohteita on etsittävä.

Hallitus on tosin rajannut niin monia kohteita säästöjen ulkopuolelle, ettei valinnanvaraa hirveästi ole muualla. Liikenteeseen kohdistuvat säästöt tuskin kehysriihessä kevenevät.

Juuri tarkkojen säästöpäätösten tekeminen on kehysriihen vaikein urakka.

Riihessä katsotaan myös sitä, kuinka tiukkaa tai löyhää menokuria hallitus ensi vuodelle suunnittelee.

Ei ole suuri yllätys, jos oppositiopuolueet moittivat hallitusta riihen jälkeen ”liian löysästä” talouspolitiikasta.

Koronakriisin takia esimerkiksi ammatillisen koulutuksen määräaikaisia menolisäyksiä aiotaan jatkaa, jotta opetushenkilöstöä olisi kouluissa enemmän. Kyse oli alun perin 80 miljoonan euron kokoisesta lisäyksestä.

Koronapandemian jälkiseuraukset sekä muuttunut turvallisuustilanne lisäävät menopaineita. Toistaiseksi on epävarmaa, kuinka pitkään on tuettava aiempaa avokätisemmin esimerkiksi maataloutta, energiainvestointeja, terveydenhuoltoa ja koulutusta.

Menokehyksille aiheuttaa painetta myös käynnissä oleva korkojen nousu. Suomen valtion velkataakka on yli 120 miljardin kokoinen, joten pienetkin muutokset koroissa aiheuttavat vuosien viiveellä menoja korkokuluihin.

Hoitajajärjestöjen eli Tehyn ja Superin vaatimuksia hoitajien palkankorotuksiin kohdistuvista rahoista ei aiota kehysriiheessä ratkaista, mutta hyvinvointialueiden rahoituksen kautta myös hoitohenkilöstön palkat tulevat ensi vuonna riippuvaiseksi valtion rahoituksesta.

Hallitus ei ole tekemässä tarkkoja suunnitelmia vuoden 2023 jälkeiseen aikaan, koska seuraavat eduskuntavaalit ovat noin vuoden kuluttua.

Seuraava hallitus päättää taloudenpidosta kesästä 2023 eteenpäin.

Ei suurta riitaa, vielä

MTV Uutisten hallituslähteistä saamien arvioiden mukaan kehysriiheen lähdetään nyt sopuisassa tunnelmassa. Erityisavustajat sekä hallituspuolueiden puheenjohtajista muodostuva viisikko ovat pohjustaneet kehysriihtä viime viikkoina ja myös viime päivinä.

Neuvotteluiden odotetaan olevan ohi kahdessa päivässä ilman suuria riitoja.

Leikkauksista päättäminen on kuitenkin aina vaikeata, joten varmuutta jouhevista neuvotteluista ei ole.

Ukrainan sota ja Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden pohtiminen vievät nyt kuitenkin sen verran aikaa hallitukselta, ettei kenelläkään ole ainakaan halua riidellä.

Lisää aiheesta:

Miljardeja nielevä sote uhkaa talouden tasapainotusta – Purran mukaan korvaavia säästöjä löydettäväHallitus sai suunnitelmansa valmiiksi – Suomi käyttää rahaa maanpuolustukseen, mutta 370 miljoonan euron leikkaukset toteutetaanSanna Marin: Puolustusmenoja lisätään kehysriihessä, hoitajien palkkoihin ei kantaaValtiovarainministeri Saarikon ensimmäinen budjetti on vielä arvoitus – isot kiistat ratkaistaan vasta hallituksen budjettiriihessäHallituksen neuvottelutaidot puntarissa ensi viikolla – ratkottavana niin työttömyysturvan kohtalo, Veikkaus-varat kuin turvetuottajien ahdinkoBudjettipäällikkö: valtiontalous painuu tänä vuonna yli 10 miljardia alijäämälle
KehysriihiPolitiikkaMarinin hallitusValtion budjettiKotimaa

Tuoreimmat aiheesta

Kehysriihi
  • 7.5.06:07
    Politiikka

    Eduskunnassa puidaan tänään hallituksen puoliväliriihen päätöksiä

  • 28.4.08:56
    Politiikka

    Liikuntamyönteinen hallitus poisti työsuhdepyöräedun, kova debatti puhkesi: "Pyöräilyähän voi jatkaa"

  • 26.4.17:44
    Politiikka

    SDP:n Lindtman Uutisextrassa: Orpon hallituksen jäljiltä riittää korjattavaa

  • 25.4.04:44
    Politiikka

    Taloustieteilijä hallituksen päätöksestä: "Ruvetaan pelaamaan uhkarohkeaa tai rutiköyhää"

  • 24.4.22:44
    Politiikka

    Keskusta tukee kehitysapuleikkauksia: "Jostain säästöjä täytyy löytää"