Kommentti: EU:n yllätyssoitto Kremliin teki näkyväksi riidan siitä, kuka Eurooppaa edustaa

EU:n yllätyspuhelu Kremliin sähköisti tunnelmaa 

Kun Iranin sota on saatu ainakin väliaikaisesti ratkaistua, uskotaan Trumpin huomion kääntyvän enemmän takaisin Ukrainan sotaan. Tämä on yksi tekijöistä, jotka ovat kiihdyttäneet keskusteluja rauhanneuvotteluihin valmistautumisesta Euroopassa.

Zelenskyi on myös toivonut Euroopalle vahvaa roolia neuvotteluihin. Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi viime viikolla, että Euroopan kannattaisi avata keskusteluyhteys Venäjään kahden kuukauden kuluessa.

Jonkinlainen yhteys on jo avattukin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Antonio Costan kansliapäällikkö rikkoi yli neljä vuotta jatkuneen hiljaisuuden Kremliin ja soitti kahdesti Putinin neuvonantajalle viime viikkojen aikana.

MTV Uutisten tietojen mukaan Costan esikunta on kuvaillut jäsenmaille puheluita lyhyiksi ja vakuuttanut, että asiakysymyksistä ei ole niissä keskusteltu.

Suurinta osaa EU-jäsenmaista ei informoitu puheluista etukäteen, ei myöskään Suomea. Costan sooloilu keräsikin huippukokouksessa arvostelua varsinkin Pohjoismailta ja Baltian mailta mutta myös Saksalta ja Ranskalta.

Vaikka osa jäsenmaista puolustikin Costaa oikeutettuna jäsenmaiden edustajana, päädyttiin johtajien keskustelussa siihen johtopäätökseen, ettei neuvotteluyhteyttä Venäjään tarvitse avata vielä. Putin kun ei vieläkään osoita halua rauhaan.

– Yhteydenpidossa ei ole mitään järkeä, jos toisella puolella ei ole ketään, joka haluaisi rauhaa, Latvian tuore pääministeri Andris Kulbergs totesi toimittajille huippukokouksessa.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) korosti, että painetta Venäjää kohtaan on lisättävä, jotta Putin saadaan pakotettua neuvottelupöytään.

Euroopan edustajaksi pyrkii moni

Aika Venäjän kanssa neuvottelemiseen ei siis ole vielä. Joskus se tulee väistämättä eteen, vaikka Stubbin kahden kuukauden aikataulu ei pitäisikään.

Siihen mennessä Euroopan tulisi ratkaista, kuka tai ketkä sitä edustavat, kun Ukrainan rauhasta ja sodan jälkeisestä ajasta neuvotellaan Venäjän kanssa. Eurooppa haluaa olla pöydässä, kun sitä koskevista asioista päätetään.

Turvatakuukysymyksissä johtoroolin ottanut kolmen suuren maan ryhmä E3, eli Saksa, Ranska ja Britannia, vaikuttaa haluavan tässäkin vetovastuun.

Costan kabinettikaan tuskin diplomaattikanavia Kremliin avaisi, jollei sekin näkisi itsellään roolia tulevassa Venäjä-yhteydessä.

Molemmille vaihtoehdoille löytyy omat kannattajansa Euroopan maista. Suomen valtionjohto on pitänyt mahdollisena kumpaakin.

Jotkut jäsenmaat taas haluaisivat nimittää Euroopalle erityisedustajan rauhanneuvotteluja varten.

Italian pääministerin Giorgia Melonin mukaan edustajan pitäisi tulla keskisuuresta maasta. Spekulaatioissa pyörineistä nimistä parhaiten määritelmään sopii italialainen Mario Draghi. Varmaankin täysin sattumalta.

Myös vahvana ehdokkaana pidetty presidentti Stubb on kunniasta kieltäytynyt.

EU:lla olisi jo ulkopolitiikan korkea edustaja, Viron entinen pääministeri Kaja Kallas. Monissa EU-maissa tiukan Venäjä-haukan lähettämistä neuvotteluun pidetään kuitenkin turhana provokaationa.

Yhtään lähemmäs edustajan tai edustajien valintaa ei näytetty huippukokouksessa päässeen.

Kysyin pääministeri Orpolta, eikö nyt ole vaarana, että Eurooppa menettää mahdollisuutensa ottaa vahva rooli neuvotteluissa, jos riita jatkuu vielä silloinkin, kun pöytään pitäisi jo istua. Seuraava tilaisuus puida asiaa EU-huippukokouksessa tulee vasta lokakuussa

Orpo vakuutti, ettei vaaraa ole, mutta itse en olisi tästä niin varma. 

Toivottavasti valinta tehdään ennen kuin on liian myöhäistä.