Viime vuonna Suomessa syntyneistä lapsista 62 prosenttia kastettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäseniksi.
Vielä vuonna 2010 luku oli lähes 80 prosenttia, kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen.
Kasteen suosio vaihtelee hyvin paljon eri puolilla Suomea.
– Pääkaupunkiseudulla on täysin eri tilanne kuin esimerkiksi Oulun seudulla. Helsingin hiippakunnassa kastettiin viime vuonna noin 40 prosenttia ja Oulun hiippakunnassa noin 79 prosenttia syntyneistä lapsista, Salminen kertoo.
Oulun hiippakunta on maantieteellisesti laaja alue, joka ulottuu Keski-Pohjanmaalta Lappiin.
Salmisen mukaan kasteiden vähenemiseen vaikuttaa se, että yhä useampi suomalainen ei kuulu kirkkoon. Eri sukupolvet myös kokevat uskonnollisuuden eri tavalla. Vähiten kirkon jäseniä on 30–34-vuotiaissa, joista noin 54 prosenttia kuuluu kirkkoon. Koko väestöstä kirkon jäseniä on noin 70 prosenttia.
"Kastepäätös perustuu perinteeseen"
Kirkkohallituksen johtava asiantuntija Katri Vappula kertoo, että kastepäätös perustuu eniten perinteeseen – haluun saada ristiäisjuhla ja lapselle kummit. Hieman vajaa puolet lapsensa kastavista vanhemmista pitää tärkeänä vakaumuksellisia syitä: lapsen halutaan kasvavan kristittynä.