Moni ei edelleenkään ymmärrä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys

70 prosenttia vastaajista yhtyi väitteeseen, jonka mukaan yhteiskunnan osittain tai kokonaan maksamia terveys- ja hyvinvointipalveluita tulisi voida valita vapaammin. Väitteen kanssa erimielisiä oli vain 17 prosenttia vastaajista.

Enemmistö eli 57 prosenttia vastaajista oli edelleen sitä mieltä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapa on samantekevä, kunhan hoitoon pääsee. Vastaajista 37 prosenttia torjui väittämän.

Väitteeseen yhtyvien määrä ei ole merkittävästi muuttunut viime vuosien aikana, sillä viidessä edeltävässä kyselyssä samaa mieltä väitteen kanssa oli 54–62 prosenttia vastaajista.

Kuntien lakkauttamista ja niiden tehtävien siirtämistä hyvinvointialueiden hoidettavaksi vastusti 68 prosenttia vastaajista.

Vanhemmissa ikäluokissa koettiin sote-uudistuksen sisällön olevan hyvin hallussa

Yhä useampi katsoi ymmärtävänsä sote-uudistuksen sisällön. 62 prosenttia vastaajista tyrmäsi ajatuksen, ettei ole perillä siitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys. Vuoden 2021 kyselyssä vastaava lukema oli 51 prosenttia.

30 prosenttia vastaajista katsoi kuitenkin edelleen, ettei ymmärrä sitä, mistä sote-uudistuksessa on kysymys.

Etenkin vanhemmissa ikäluokissa koettiin, että sote-uudistuksen sisältö oli hallussa.

Hyvinvointialueveron luomisen vastustus on hieman kasvanut edellisestä kyselystä. Tuoreessa kyselyssä 58 prosenttia vastusti hyvinvointialueveroa ja 20 prosenttia kannatti.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar Public. Aineisto kerättiin tammikuussa internetpaneelissa. Haastatteluja tutkimukseen tehtiin 4  013. Vastaajat edustavat 18–79-vuotiasta väestöä Ahvenanmaa pois lukien.

Tutkimuksen virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan 1,5 prosenttiyksikköä.