Vanha Porvoo edustaa idyllisintä suomalaista kaupunkirakentamista. On siis hyvin ymmärrettävää, että se toimii lähtökohtana etsittäessä ratkaisuja 2000-luvun matalalle ja tiiviille rakentamiselle ja moderneille puukaupungeille.
Arkkitehtiprofessori Tuomo Siitonen, SAFA: "Inhimillinen mittakaava on perusehto ja Vanhassa Porvoossa siitä on helppo ottaa oppia. Puu materiaalina antaa sen toteuttamiseen hyvän lähtökohdan: puun luontaiset mitat ja rakenne johtavat luonnostaan tällaiseen pienimuotoiseen rakentamiseen - esimerkiksi kapeisiin runkosyvyyksiin, jotka tuottavat valoisia huoneistoja. Pienimuotoisuus sallii myös monimuotoisuuden, kuten täällä hyvin nähdään."
Porvoon uusi kaupunginosa nousee vinosti vastapäätä Vanhaa Porvoota ja sen aittoja, joen vastarannalle. Paikalle oli alun perin suunniteltu kerrostalorakentamista, mutta viime vuosikymmenellä ajatukset muuttuivat. Alueen rakentamisesta järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti juuri Siitosen toimisto. Se perustui voimakkaasti paikalliseen perinteeseen ja sen rakennustapaan; silti se on otteeltaan rohkeasti nykyaikainen.
"Vanha Porvoo syntyi luonnostaan, kenenkään juuri säätelemättä. Tämä uusi puoli nousee tavallaan juridisen asiakirjan perusteella... olemme pyrkineet luomaan varsin selkeän rajapinnan julkisen ja yksityisen väliin: yksityisellä puolella arkielämä voi rehottaa vapaasti, mutta katunäkymät on pidetty hallittuina."
Aikaisemmin kaavoitettuakin kevennetään
Poikeuksellista Porvoon "Tiivistä ja matalaa"-hankkeessa on se, että missään muualla vastaavat alueet eivät sijaitse paikallisesti ja valtakunnallisesti - jopa kansainvälisesti, onhan Vanha Porvoo kirjattu yhdeksi maailman kultturiperintökohteista - merkittävän alueen ja kaupunkikeskustan välittömässä tuntumassa.
Ensimmäisessä vaiheessa Porvoonjoen länsirannalle rakennetaan 41 vapaarahoitteista pientaloasua. Rakennuttajana toimii Etelä-Suomen YH-rakennuttaja. Kaikki asuntotyypit eivät ole tavanomaisia: rannan puolelle tuleviin rakennetaan ateljeetyyppisiä tiloja. Myöskään pienimpiä asuntoja ei tässä vaiheessa rakenneta vaan pienimmät ovat rivitalokolmioita.
Kaikki ovat puutaloja niin sisältä kuin ulkoa. Mittakaava on juuri puurakentamiselle sopiva, kun jännevälit pysyvät kohtuullisina. Kattokulmat ovat jyrkkiä ja katemateriaalina pelti. Yksi ero perinteiseen puukaupunkiin on: ikkunoita on paljon. Tulevat asukkaat saavat siis nauttia runsaista ja erilaisista näkymistä. Intimiteettisuojaa ei silti ole unohdettu: maantasokerrosten makuuhuoneiden ikkunat on sijoiteltu hienotunteisesti siten, etteivät naapurit näe toisiaan.
Porvoossa on lyöty lukkoon viisinkertainen määrä vastaavaa asuntorakennetta. Kaupunginhallitus on tehnyt päätökset siitä, että myös aikaisemmin määriteltyä Länsirannan kaavaa kevennetään tuntuvasti - kerrostalokaavoja muutetaan juuri tällaiseen kevyempään ja inhimillisempään suuntaan.