Ottawan sopimuksesta irtautuminen olisi oikeudellisesti hyvin yksinkertainen prosessi, arvioi emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012. Viime viikolla käynnistyi jälleen keskustelu siitä, pitäisikö Suomen irrottautua sopimuksesta ja ottaa jalkaväkimiinat uudelleen käyttöönsä.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi arvioi, että sopimuksesta irtautuminen olisi yksinkertaista, koska sopimuksen irtisanomista koskevan lausekkeen mukaan valtio voi sopimuksen irtisanoa, jos ei halua olla siinä enää osapuolena.
– Kuusi kuukautta siitä, kun irtisanominen ilmoitetaan sopimuksen tallentajalle, niin se tulee voimaan. Oikeudellisesti ei ole ongelmaa, Koskenniemi toteaa.
Lue myös: Pitäisikö Suomen ottaa käyttöön jalkaväkimiinat? Puolustusministeri Häkkäsen mukaan selvitys valmistunee talvella
Hän korostaa, että valinta pysyä sopimuksessa tai irtisanoa se on pohjimmiltaan poliittinen kysymys.
– Kun tätä harkitaan, niin siinä ovat vastakkain turvallisuuspoliittiset näkökohdat ja ihmisoikeusnäkökohdat. Tämä kuuluu poliittiseen päätöksentekoon ja ainoa asia, mikä minua huolestuttaa on se, että tulevatko nämä ihmisoikeusnäkökohdat riittävän täydellisesti huomioiduiksi, Koskenniemi pohtii.
Hän muistuttaa vuonna 1997 Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin Ottawan sopimuksen taustalla olevalle henkilömiinoja vastustavalle kansainväliselle liikkeelle (ICBL) ja sen amerikkalaiselle johtajalle Jody Williamsille, joiden pitkän kampanjan tulos sopimus oli.
– Tarkoituksena oli ennen kaikkea ehkäistä tuhansia ja tuhansia siviilien ja usein juuri lasten kuolemia, jotka sattuu kun aseita on taistelukentillä vuosia ja vuosikymmeniä taisteluiden jälkeen.
MTV Uutiset kysyi puolustusministeri Antti Häkkäseltä, miten miinojen käyttö voi vaikuttaa esimerkiksi siviileihin. Alla olevalla videolla Häkkänen vastaa kysymykseen siitä, millaisen siviiliriskin jalkaväkimiinojen käyttö Suomessa aiheuttaa.
0:54