Jäljelle jäävä kaikkein keskeisin kysymys on, riittääkö sopimus Yhdysvalloille, asiantuntija sanoo.
Yhdysvaltojen, Tanskan ja Grönlannin ilmoittama Grönlanti-sopimus on helpotus, mutta kriisi ei ole välttämättä ohi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki MTV Uutisille.
Olennaista on, että sopimus lieventää välittömästi jännitteitä, jotka ovat varjostaneet Naton ja Yhdysvaltain sekä Euroopan välejä kuukausien ajan.
Presidentti Donald Trump on vaatinut Grönlantia kokonaisuudessaan Yhdysvaltain hallintaan. Trump ei saanut haluamaansa, asiantuntija sanoo.
– Luulen, että Trump aidosti halusi Grönlannin osaksi Yhdysvaltoja. Yhdysvalloissa alueellinen laajentuminen on historiallisesti kytketty maan vahvuuden aikakausiin, Linnainmäki sanoo.
Lue myös: Yhdysvallat ja Tanska päässeet sopuun Grönlannista
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen, Grönlannin hallituksen johtaja Jens-Frederik Nielsen ja Färsaarten pääministeri Beinir Johannesen Grönlannissa syyskuussa.AFP / Lehtikuva
Tämä ei ole vallankumous
Koska Tanska, Grönlanti tai Eurooppa eivät joustaneet Trumpin uhkausten edessä, kävi Yhdysvalloille selväksi, ettei saaren haltuunotto ollut mahdollista ilman voimankäyttöä.
Tilanne, jossa tanskalaiset ja amerikkalaiset sotilaat ampuisivat toisiaan, olisi ollut katastrofaalinen Euroopan ja Yhdysvaltain suhteille, Linnainmäki muistuttaa.
– Tämä sopimus oli se, mihin Yhdysvalloissa tyydyttiin, hän jatkaa.
Sopimuksen yksityiskohdat eivät ole tiedossa, mutta vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Grönlannissa kasvaa. Lisäksi Valkoinen talo saa oikeuden estää kilpailijoitaan tekemästä arkaluontoisia investointeja Grönlantiin.
Linnainmäen mukaan ensitietojen valossa näyttää siltä, että sopimuksessa on kyse "asteittaisesta kehityksestä, ei vallankumouksesta".
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki.Kuva: Ulkopoliittinen instituutti
Traumaattinen kokemus
Tanskalle sopimus ei ehkä ole unelmien täyttymys, mutta Linnainmäen mielestä maa ei joutunut merkittäviltä osin luopumaan suvereniteetista tai itsemääräämisoikeudesta. Sopimuksesta tuskin on mitään sellaista, jota tanskalaiset tai grönlantilaiset eivät voisi tässä tilanteessa hyväksyä, Linnainmäki uskoo.
Linnainmäen mukaan Trumpin Grönlanti-uhkailu on ollut Tanskalle "kansallisesti traumaattinen kokemus".
– Tanskan puolustus on perustunut sille, että se osallistuu kaikkiin Yhdysvaltain sotilasoperaatioihin ympäri maailmaa ja on hyvä liittolainen, joka tuottaa lisäarvoa Yhdysvalloille, Linnainmäki arvioi.
– Kyllä tämä varmasti jättää jälkensä Tanskan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja ylipäätään väleihin Yhdysvaltojen kanssa, hän jatkaa.
Tanska on lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Grönlannissa Trumpin uhkailujen myötä.AFP / Lehtikuva
Keskeisin kysymys
Vaikka Trump ei saanut täsmälleen haluamaansa, ei hän kuitenkaan Linnainmäen mukaan ole sopimuksen häviäjä.
Yhdysvaltain strategiset tavoitteet Grönlannissa vaikuttavat nyt täyttyneen: Venäjän ja Kiinan toimintamahdollisuuksia arktisella alueella padottiin, ja Yhdysvaltain asevoimat pystyvät toimimaan Grönlannissa entistä vapaammin.
Jäljelle jäävä kaikkein keskeisin kysymys on, riittääkö tämä Yhdysvalloille.
– Tässä on vielä paljon matkaa siihen, että sopimus toimeenpannaan. Trumpin kohdalla tiedämme, että hän voi aina palata sopimuksiin ja repiä ne uudelleen auki, jos se on hänelle mieluista, Linnainmäki arvioi.
– Ei voi sanoa, että tilanne olisi lopullisesti ohi, hän jatkaa.
Grönlannissa on järjestetty Operation Arctic Endurance -taisteluharjoitus. Suomikin osallistui siihen syksyllä.AFP / Lehtikuva
Suomi voi hengähtää
Suomen näkökulmasta sopimus on myönteinen asia kahdestakin syystä, Linnainmäki arvioi.
Ensinnäkin Suomi osana Eurooppaa ja Natoa vältti katastrofaalisen tilanteen, jossa diplomaattinen kriisi olisi aidosti luistunut liittolaisten väliseksi sotilaalliseksi konfliktiksi.
– Turvallisuutemme kannalta tämä karsea mahdollisuus näyttää nyt väistyvän sopimuksen myötä, Linnainmäki sanoo.
Linnainmäen mukaan on myös Suomen etujen mukaista, että Yhdysvallat sitoutuu arktisen alueen turvallisuuteen, ja tekee sen nimenomaan yhteistyössä eurooppalaisten, Tanskan ja Grönlannin kanssa – ei vastakkainasettelun kautta.
Suomi on toistuvasti pyrkinyt rakentamaan Yhdysvaltoihin myös kahdenvälisiä turvallisuuspoliittisia suhteita. Näistä esimerkkeinä ovat F-35-hävittäjien ostaminen Yhdysvalloilta sekä jäänmurtajasopimus, jonka osana Suomi luovuttaa himoittua teknologiaa ja osaamista amerikkalaisille.
