Miten Suomessa saa solvata? Setämieheksi ja viherpiipertäjäksi nimittelyn hyväksyy suurin osa – yli neljännes hyväksyy rankan rasistisen haukkumisen

Säätiön tutkimuksen mukaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ihmisiä ja ihmisryhmiä saa selvän enemmistön mukaan kuvata termein vanhus, kepulainen, jenkki, persu ja sossu. Mies-loppuiset nimitykset, kuten puhemies, ovat eniten hyväksyttyjä.

Yli puolet tutkimukseen vastanneista sallivat myös nimitykset kukkahattutäti, rasisti, viherpiipertäjä, setämies ja vihervassari. Sen sijaan suurimman osan mielestä sopimattomimpia ilmauksia ovat ryssä, rättipää, natsi, neekeri, suvakki ja hurri.

Kuitenkin neljänneksen mielestä oli täysin tai jokseenkin hyväksyttävää kutsua ihmisiä rättipääksi (25 %), ryssäksi (26 %). Jopa 30 prosenttia vastaajista hyväksyi nimityksen neekeri.

Nimitysten kokemisessa eroja ikäpolvien kesken

Tutkimuksen mukaan nuoret (18–30-vuotiaat) suhtautuivat ikääntyneempiä (yli 60-vuotiaat) ymmärtäväisemmin nimityksiin natsi, rättipää, suvakki, persu, rasisti, kyttä ja hihhuli.

Iäkkäämmät taas näkivät nuoria positiivisemmassa valossa termit mamu, neekeri, kommari, ryssä, sossu ja setämies.

Pääsääntöisesti miehet olivat naisia sallivampia nimitysten suhteen.

Perussuomalaiset sallivampia nimittelijöitä

Puoluekannatuksen perusteella perussuomalaiset olivat valmiimpia sallimaan yhteiskunnallisessa keskustelussa lähes kaikenlaisten sanojen käytön.

Vihreiden ja vasemmistoliiton tukijat olivat asiassa torjuvammalla kannalla liki kaikkia nimityksiä kohtaan. Vihreiden mielestä tosin rasistiksi kutsuminen ei saanut vastustusta. Vasemmisto suhtautui muita ymmärtäväisemmin natsitteluun.

Ryssittelyyn SDP:n tukijat suhtautuivat muita keskimääräistä torjuvammin, keskustan tukijat taas esimerkiksi kepulaiseksi kutsumiseen. Kokoomuksen kannattajat poikkesivat varsin vähän koko väestön keskiarvosta.

Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.