Miten henkinen ikä todella lasketaan? Ota selvää | MTV Uutiset
Miten henkinen ikä todella lasketaan? Ota selvää
Henkinen ikä tarkoittaa todellisuudessa älykkyysikää.Shutterstock
Julkaistu 18.01.2013 11:27(Päivitetty 01.10.2013 09:45)
Mikä on henkinen ikäsi? -persoonallisuustestit ovat hurjan suosittuja ja ihmekö tuo: onhan se hauskaa ottaa selvää, onko itse henkisesti ikäistään nuorempi vai vanhempi. Mutta tiesitkö, että henkisen iän voi selvittää myös muilla keinoilla?
Monet ihmiset saattavat vaikuttaa vanhemmilta tai nuoremmilta, kuin mitä todellisuudessa ovatkaan – joko henkisellä tasolla tai sitten fyysisesti. Jossain tapauksissa nämä olettamukset johtuvat toisen ulkonäöstä tai kokonaisvaltaisesta olemuksesta, mutta suurimmissa osin ikäkysymykset perustuvat siihen, miten toinen ihminen käyttäytyy, ajattelee ja toimii.
Henkinen ikä tarkoittaa todellisuudessa älykkyysikää.Shutterstock
Monesti arkikielessä puhutaankin henkisestä iästä: joku on "pikkuvanha", "ikäistään kypsempi" tai "lapsen tasolla".
Henkinen tai psykologinen ikä tarkoittaa kuitenkin todellisuudessa niin kutsuttua älykkyysikää, joka tarkoittaa tietyn iän älyllistä suorituskykyä. Älykkyysikä selviää esimerkiksi älykkyys- tai muilla psykologisilla testeillä.
Älykkyysikätestejä käytetään älykkäiden ihmisten seulomista massasta, kehitysvammaisten älyllisen tason selvittämiseen, koululaisten, sotilaiden, työntekijöiden sekä mielisairaitten testaukseen.
Tällaiset ikä-mittaamiset ovat usein varsin kyseenalainen aihe: jotkut uskovat, että moinen laskeminen on täysin irrelevanttia tai sanalla sanoen turhaa. Toisten asiantuntijoiden mielestä henkisen älykkyysiän tunnistaminen on hyödyllistä etenkin lasten tai vanhuksien kanssa.
Henkisen iän laskemiseen on olemassa monia tapoja, kuten esimerkiksi älykkyystestin täyttäminen tai persoonallisuustestin tekeminen. Testeissä vastaustuloksiasi verrataan muiden fyysisesti saman ikäisten ihmisten saamiin tuloksiin.
Monet haluavat testata persoonallisuustesteillä, ovatko he ikäistään nuorempia vai vanhempia – henkisesti.Shutterstock
Amerikassa lasten älykkyysosamäärän eli ÄÖ:n testaaminen on yleisempää, kuin Suomessa. Näin esimerkiksi selvitetään eri kouluihin oppilaaksi pyrkivien älykkyys; onko lapsi ikäistensä tasolla vai kenties jo normaalia pidemmällä. Älykkyystestit voivat koostua erilaisista kuviosarjoista, jossa pitää selvittää mikä eri vaihtoehdoista jatkaa johdonmukaisesti kuvasarjaa, matemaattisista pulmista tai ongelmanratkaisutehtävistä. Tuloksena ÄO 130 on erittäin korkea, ÄÖ 70 puolestaan erittäin matala.
Useimmat älykkyystestit ovat maksullisia.
Monet ihmiset ovat äärimmäisen kiinnostuneita määrittämään oman henkisen ikänsä joko ammattilaisten teettämien testien kautta tai sitten vain omaksi huvikseen: internetti on pullollaan monen monta ilmaista, pilke silmäkulmassa tehtyjä Henkinen ikä -testejä, joiden tarkoituksena on viihdyttää.
Kysymykset saattavat käsitellä ihmisen suhtautumistapoja esimerkiksi siivoamisen suhteen tai vaikkapa siihen, mitä mieltä testaaja on Twitteristä – tai tietääkö hän edes, mikä Twitter on.
Kuten edellä sanottu, henkinen ikä viittaa pitkälti älykkyyteen, eli toisin sanoen aivotoimintaan. Se, kuinka kauan pystyt seisomaan yhdellä jalalla, voi paljastaa yllättävän paljon aivotoiminnan tilasta.
Testaa oma henkinen ikäsi näin:
Seiso lähellä esimerkiksi seinää, jos tarvitset yllättäen tukea. Pyydä jota kuta ottamaan aikaa.
1. Ota toisesta jalasta kiinni ja seiso ainoastaan yhdellä jalalla (vaikka kuten Speden Speleissä aikoinaan) ja sulje silmäsi. Ajan laskeminen lähtee siitä hetkestä, kun olet sulkenut silmäsi.
2. Seiso yhdellä jalalla niin kauan kuin mahdollista.
Tulos:
– Jos olet vanhempi kuin 45 vuotta, yli 15 sekuntia on hyvä tulos.
– Jos olet noin 30 ikävuoden paikkeilla, yli 30 sekuntia on hyvä tulos.
– Jos sait huonomman tuloksen, se tarkoittaa sitä että aivoihin virtaa vähemmän verta ja aivosoluja on tuhoutunut vaikuttavasti.
Vinkkejä aivojumppaan
Muista käyttää aivojasi!Shutterstock
Tiesitkö: Ihmiseltä kuolee 2 000 aivosolua joka ikinen tunti, mutta ei hätää: jokaisella meistä on aluksi 100 miljardia aivosolua. Aivojen ikääntyminen alkaa noin 20-vuotiaana, jolloin hermosolujen lukumäärä alkaa huventua. Normaalilla tuhoutumisvauhdilla aivomme surkastuvat sadassa vuodessa vain noin kymmenesosan.
Normaali aivosolujen tuhoutuminen vaikuttaa muistiin, koordinaatioon ja aivojen toimintaan. Ikääntyminen, sairaudet, päähän kohdistuneet iskut, hapenpuute ja myrkyt kuten alkoholi saavat aikaan vahingollista solutuhoa aivoissa.
Aivojen tehokas käyttö parantaa muistia ja viivyttää dementiaa.
– Pidä aivosi virkeinä opettelemalla jotain uutta joka päivä. Aloita uuden, vieraan kielen opiskelu, vaikkapa virkkaamaan tai ratsastamaan. Kaikki uusi, mitä et ole ennen tehnyt, saa aivoihisi uutta puhtia.
– Aivovoimistelu voi olla myös henkistä aktiivisuutta: lue kirjoja, kirjoita, pelaa erilaisia pelejä, ratko ristikoita tai aloita opiskelu. Aivoja kehittää kaikki, mikä vaatii luovuutta ja henkistä ponnistelua.
– Nuku hyvin.
– Syö terveellisesti ja kuntoile: mieli pysyy virkeänä ja tämä parantaa myös verenkiertoa.
