Avun maalaislääkäri Tapani Kiminkinen vastaa Studio55.fi-tv-lähetyksissä ja nettisivuilla katsojien kysymyksiin. Tällä kertaa haluttiin tietää, ovatko alkoholiongelman hoitamisessa paras keino lääkkeet vai joku muu. Alla Kiminkisen vastaus.
Ylivoimaisesti paras keino on lopettaa alkoholin käyttäminen. Se vain ei ole yksinkertaista. Ikuisuuskysymys koskee alkoholismin syvintä olemusta: onko kyse sairaudesta vai itsekurin puutteesta?
Asiaa valaisee keskustelu alkoholismin lähes 25 vuotta sitten selättäneen kollegan kanssa. Hänen mukaansa alkoholistia on vaikeaa ymmärtää, ellei itsellä ole kokemusta alkoholismin raadollisuudesta: viinaa juodaan niin kauan kuin sitä on, ja sen loputtua lähdetään pörräämään taksilla lisää.
Olen temperamenttisena ihmisenä yrittänyt pelastaa alkoholisteja väkisin. En yritä sitä enää – se ei onnistu. Olen seurannut akateemisen ihmisen alkoholismia, joka kaikista yrityksistä huolimatta johti vääjäämättä kuolemaan. Mikään ei auttanut. Lopulta menehtyminen osoittautui helpotukseksi läheisille ja varmaan lopulta älykkäälle ihmiselle itselleenkin.
Mitä tästä pitäisi ajatella ja miten pitäisi toimia? Pahimmillaan hillitön pakonomainen riippuvuus täyttää kyllä sairauden kriteerit.
Yhteisössä tarvitaan ennaltaehkäisyn keinoja kaikilla hallinnon aloilla. Sääntelykin on välttämätöntä, mikä käy selväksi alkoholipolitiikkamme historiasta. Kuitenkin alkoholi on osa ympäristöämme, joten sen kanssa on pakko tulla toimeen.
Varhaisen puuttumisen tärkeyttä orastavaan ongelmaan ei voi liikaa korostaa. Valehtelu, vähättely ja peittely kulisseineen pitää lopettaa tykkänään. Pitää puhua heti ja suoraan oikeista asioista: käytetyistä alkoholimääristä, käyttäytymisestä humalassa, mahdollisesta kärsimyksestä läheisille. Lääkärin antamalla muistutuksella (mini-interventiolla) on mitattavaa voimaa, joten sitä ei tule ylenkatsoa.
