Kysyin asiaa Finfoodin -Suomen ruokatieto ry:n tuotemerkkipäälliköltä Minna Ruoni-Mäkelältä. Hän perusteli asiaa näin:
Syömällä voi vaikuttaa uskomattoman paljon. Halusi sitä tai ei, vaikutukset näkyvät yhteisessä hyvinvoinnissa. Moni suomalainen, noin 250 000 henkilöä, tekee töitä ruuan ketjussa pellolta pöytään ja saa siitä elantonsa. Ruuantuotanto pitää myös maaseudun asuttuna säilyttäen siellä maatalouden lisäksi elämiseen tarvittavat palvelut ja hoidetun elinympäristön.
Suomalainen tapa tuottaa ruokaa perheviljelmillä on myös eettisesti hyvä tapa. Perheviljelmät ovat kooltaan kohtalaisen pieniä ja eläinten ja ympäristön hyvinvointiin kiinnitetään meillä paljon huomiota. Ympäristönäkökohdista arvioituina suomalainen ruoka kerää myös pisteet kotiin. Käytetäänhän täällä esimerkiksi kasvinsuojeluaineita vain murto-osa verrattuna eurooppalaiseen keskitasoon. Ja kun syödään suomalaista ruokaa, ei tarvita ympäristöä rasittavia pitkiä lentokonekuljetuksia maan ääristä.
Tuotteen tai valmistajan nimi ei aina kerro elintarvikkeen alkuperästä. Entä jos kuitenkin haluaisi ostaa varmasti suomalaisen elintarvikkeen, niin mistä voi tietää että se oikeasti on kotimaista? Hyvää Suomesta -joutsenlippu lupaa, että tuotteen raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaista ja kaikki tuotteen sisältämä liha, kala, maito ja muna on täysin kotimaista. Lisäksi elintarvike on valmistettu Suomessa.
Esimerkiksi makkarapaketin kyljessä komeileva joutsenlippu tarkoittaa, että kaikki makkaraan käytetty liha on sataprosenttisesti suomalaista. Lisäksi muuten makkaran valmistukseen käytetyistä raaka-aineista vähintään kolme neljäsosaa on suomalaista.