Yleisimpiä häiriöitä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt.
Valtaosa suomalaisista saa mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin elämänsä aikana. Asia selviää Helsingin yliopiston tuoreesta rekisteritutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia 1–100-vuotiaita suomalaisia vuosien 2000–2020 välillä.
Sen mukaan diagnoosin saa noin 77 prosenttia naisista ja 70 miehistä viimeistään täytettyään 100 vuotta.
Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, diagnoosin saa noin 66 prosenttia naisista ja 60 miehistä.
Yleisimpiä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on yleisin.
Miehet saavat ensimmäisen kerran diagnoosin useimmiten kuusivuotiaana ja naiset 15–19-vuotiaana. Miehillä kyseessä on silloin usein jokin käyttäytymisen häiriö, kuten adhd. Naisilla puolestaan kyse on yleensä ahdistuneisuus- tai mielialahäiriöstä.
Tutkimustulokset perustuvat tilastolliseen malliin, joka olettaa kaikkien ihmisten elävän 100-vuotiaaksi.
– Tutkimuksemme antaa kattavan kuvan mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä Suomessa 2000-luvulla. Mielenterveyden haasteet koskettavat jossain vaiheessa suurinta osaa ihmisistä – joko omakohtaisesti tai läheisen kautta, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kimmo Suokas tiedotteessa.
Lue myös: Tytär on odottanut kaksi vuotta mielenterveyshoitojonossa, Taru-äiti pelkää hengen puolesta: "Kukaan ei auta meitä"
Mediassa paljon jaettuja tarinoita
Siitä, onko diagnoosien määrä kasvanut, ei ole tietoa, kertovat Suokas ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Christian Hakulinen STT:lle.
He arvelevat, että diagnoosien suurta määrää voisivat selittää hoitopalveluiden lisääntyminen merkittävästi viime vuosikymmeninä sekä hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltuminen.
Muita selittäviä tekijöitä voisivat Hakulisen ja Suokkaan mukaan olla mielenterveyspuheen yleistyminen ja mielenterveyshäiriöihin liitetyn stigman väheneminen.
–Jaettuja tarinoita (mielenterveyshäiriöistä) on hirveän paljon esillä mediassa, Hakulinen sanoo.
Hakulisen ja Suokkaan mukaan diagnoosien määrien mahdollisesta kasvusta ei kuitenkaan ole tehty vastauksia antavaa tutkimusta Suomessa.
Lue myös: Lapsena Iida ei halunnut lähteä koulusta, koska pelkäsi kotiin menoa – moni nuori joutuu odottamaan apua liian pitkään
Diagnoosit lisääntyneet
Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että mielenterveyden häiriöt ovat erittäin yleisiä. Esimerkiksi Tanskassa ja Uudessa-Seelannissa yli 80 prosenttia saa diagnoosin elämänsä aikana.
Pitkällä aikavälillä diagnoosit ovat kasvaneet, sillä 1930-luvulla vanhentuneen diagnoosin "mielisairas" sai vain noin 1,4 prosenttia väestöstä, Suokas ja Hakulinen sanovat.
He pohtivat, että kynnys esimerkiksi ahdistuksen käsittämisestä mielenterveyden häiriöksi terveydenhuollossa on saattanut madaltua. Tämä on entisestään voinut vaikeuttaa mielenterveyshäiriöiden diagnoosien määrän muutoksen tutkimista.
Määrän muutoksen tutkiminen ei ole helppoa siksikään, että mielenterveyden häiriön määrittely ei ole täysin yksiselitteistä ja määritelmät ovat muuttuvia. Maailman terveysjärjestö WHO esimerkiksi käyttää enenevissä määrin ilmaisua "mielenterveyden ongelmat". Ilmaisulla WHO viittaa sekä mielenterveyden häiriöön että muihin mieleen vaikuttaviin ongelmiin.
Tutkimuksessa mielenterveyden, käyttäytymisen ja neurokehityksen häiriöt määriteltiin ICD-10-diagnoosiluokituksen mukaan. Ryhmään kuuluu moninaisia ilmiöitä, kuten päihteidenkäyttöön liittyvät häiriöt, psykoosit, persoonallisuushäiriöt sekä neurokehitykselliset häiriöt. Myös esimerkiksi dementiat kuuluvat tähän ryhmään.