Yleisimpiä häiriöitä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt.
Valtaosa suomalaisista saa mielenterveyden, käyttäytymisen tai neurokehityksen häiriön diagnoosin elämänsä aikana. Asia selviää Helsingin yliopiston tuoreesta rekisteritutkimuksesta, jossa tutkittiin kaikkia 1–100-vuotiaita suomalaisia vuosien 2000–2020 välillä.
Sen mukaan diagnoosin saa noin 77 prosenttia naisista ja 70 miehistä viimeistään täytettyään 100 vuotta.
Kun muistisairaudet ja fyysisiin sairauksiin liittyvät mielenterveyden häiriöt rajataan pois, diagnoosin saa noin 66 prosenttia naisista ja 60 miehistä.
Yleisimpiä ovat ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt. Mielialahäiriöistä masennus on yleisin.
Miehet saavat ensimmäisen kerran diagnoosin useimmiten kuusivuotiaana ja naiset 15–19-vuotiaana. Miehillä kyseessä on silloin usein jokin kehityksellinen häiriö, kuten adhd. Naisilla puolestaan kyse on yleensä ahdistuneisuus- tai mielialahäiriöstä.
Tutkimustulokset perustuvat tilastolliseen malliin, joka olettaa kaikkien ihmisten elävän 100-vuotiaaksi.
– Tutkimuksemme antaa kattavan kuvan mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä Suomessa 2000-luvulla. Mielenterveyden haasteet koskettavat jossain vaiheessa suurinta osaa ihmisistä – joko omakohtaisesti tai läheisen kautta, kertoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Kimmo Suokas tiedotteessa.