Ville Vakkurin lupaava ura katkesi dopingkäryyn vain 19-vuotiaana. Nykyään 34-vuotias viiden lapsen isä työskentelee Oulussa paperitehtaalla ja etsii valmentajan hommia.
Ville Vakkurilla meni vuosituhannen vaihteessa lujaa, kirjaimellisesti. Oululainen oli hetken aikaa Suomen nopein mies, kun vasta 18-vuotias menijä pinkoi satasen sileän kesällä 2000 aikaan 10,35. Valmentaja Esko Olkkonen uhosi lehdessä, ettei perustuslaissa ole suomalaiselta kielletty 10 sekunnin alittamista.
Suomalaisille penkkiurheilujännäreille alkuvuodesta 2001 muodostui kuitenkin traumaattinen. Ei riittänyt, että hiihtopiirien “harrastelijoiden puuhastelu” (ainakin) hemohesin kanssa rytisi hiekalle Lahden MM-kisoissa, vaan lähes heti perään silmille iski käytännössä lapsena doupattu Vakkuri.
Nuori pikajuoksija poikkesi hiihtäjistä ja monista muista siinä, että hän myönsi kaiken viimeisen päälle suoraan ja avoimesti.
- En mä nähnyt vaihtoehtoja, kun ei niitä aineita mistään noin vaan tullut elimistöön. Parempi oli kertoa kaikki avoimesti kuin olla vellit housussa monta vuotta, Vakkuri toteaa MTV Sportin haastattelussa 14 vuotta myöhemmin.
Kaikki ja kymmeniätuhansia peliin
Vakkuri oli satsannut huippu-urheiluun täysillä. Urheilulukio oli jätetty kesken, ja Vakkurin ollessa 17-vuotias kysyi Olkkonen, löytyisikö pojalta hieman ylimääräistä rahaa.
Löytyi, Oulun Pyrinnön maksamia kilometrikorvauksia, mutta kyllä seteleitä lopulta lentelikin: anaboliset steroidit, testosteroni ja kasvuhormoni nielivät parissa vuodessa kymmeniätuhansia markkoja pillereinä sekä piikkeinä pakaroihin.
