Miksi toivomme niin kiihkeästi tyttöä tai poikaa? Asiantuntija vastaa

"Muistan, kuinka ystävättäreni jo pienestä pitäen haaveili tyttövauvasta. Kun hän on odotti esikoistaan, hän ei halunnut tietää vauvan sukupuolta – hän oli vakaasti sitä mieltä, että vauva olisi tyttö. Itse epäilen, että hän alitajuisesti halusi vain kieltää sen mahdollisuuden, että lapsi olisikin poika. Hän oli päättänyt, että hän saa tytön ja sillä siisti. Hän osteli tytöille tarkoitettuja vauvanvaatteita ja maalasi seinät laventelinsävyllä.

Hän kuitenkin synnytti potran pojan. Muistan, kuinka ystäväni soitti minulle kätilöopistolta ja itki vuolaasti: "P*rkele, sillä on pippeli!" Yritin lohduttaa, että hän voi olla ylpeä ja iloinen terveestä pojasta, ja että kunhan vain tottuu ajatukseen, että lapsi on poika, että äidinrakkaus voittaa. Silti minusta tuntuu, että hän on edelleen katkera siitä, että hän sai pojan."

Miksi saatamme toivoa näinkin kiihkeästi vauvan olevan juuri jompaakumpaa sukupuolta?

– Jokaisella ihmisellä on tiedostettuja ja tiedostamattomia oletuksia, joita hän yhdistää eri sukupuoliin. Nämä oletukset, odotukset ja toiveet saattavat ohjata toiveitamme vauvan sukupuolen suhteen, asiantuntija ja kätilö Juulia Ukkonen Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksesta kuvailee.

– Toivetta voi muokata myös omat elämänkokemuksemme siskoina, veljinä, ystävinä, lapsina, äiteinä, isinä ja niin edelleen. On esimerkiksi mahdollista, että on jäänyt kaipaamaan omassa sisarusparvessa isosiskoa, tai lapsena toivomaansa pikkuveljeä ei koskaan syntynytkään.

Olitko pienenä isän tyttö? Vai kenties äidin silmäterä? Hoiditko pikkuveljiäsi? Ukkosen mukaan myös hyvät kokemukset voivat vaikuttaa toiveisiin ja vauvahaaveisiin.

– Oma isä-lapsi suhde on voinut olla niin hyvä ja lämmin, että toivoo juuri samanlaista myös oman lapsen kanssa. Joskus oman lapsen kautta on mahdollista elää läpi, korjata ja muuttaa juuri niitä asioita, jotka ovat olleet itselle tärkeitä.

"Omakotitalo, omenapuu, kultainennoutaja ja kaksi lasta" – vauvan sukupuolta koskeviin toiveisiin vaikuttavat myös käsityksemme ja odotuksemme perhe-elämästä.

– Mielessä saattaa olla toivekuva perheestä, jossa lapsen sukupuoli on selkeä. Yhdelle ”ideaali” on kolme villiä poikaa, toiselle yksi tyttö ja yksi poika ja kolmas toivoo vain yhden tytön. Toiveita ja unelmia on yhtä monta kuin on unelmoitsijaa, Ukkonen muistuttaa.

Naiset tuntuvat kertovan miehiä useammin vauvahaaveistaan.

Toivovatko naiset tyttöä, miehet poikaa?

Vaikka toivoisikin hartaasti tyttö- tai poikalasta, kaikki eivät puhu haaveistaan ääneen.

– Vuosia asiakastyötä tehneenä olen huomannut, että naiset ilmaisevat toiveensa usein rohkeammin kuin miehet, oli toive mikä tahansa, Ukkonen pohtii ja kertoo, että harva ilmaisee toiveen sukupuolesta jatkamatta, että ”pääasia on kuitenkin, että lapsi on terve”.

Toki jokainen toivoo lapsen olevan terve, siitä ei ole epäilystäkään – mutta sisällä saattaa kuitenkin asustaa toive siitä, kumpi lapsi olisi: poika tai tyttö.

– Sukupuolta ei aina uskalleta toivoa ääneen ja toive on jollakin tavalla arka teema. Toiveeseen liittyy vahva mahdollisuus pettyä ja lapsen sukupuolen muuttamattomuus.

– Pelkän arvioni mukaan voisin sanoa, että naiset ilmaisevat toiveen tytöstä useammin, Ukkonen pohtii.

Onkin sanottu, että monesti esikoistaan odottavat toivovat lapsen olevan samaa sukupuolta, kuin mitä itse edustaa – samaistuminen lapsen maailmaan tuntuu näin huomattavasti helpommalta.

– Muistan erään isän, joka koki raskauden olevan hänelle iso lahja, mutta kuulleessaan vauvan olevan poika, hän koki saavansa vielä pienen lisälahjan. Kyseinen isä koki lisälahjana sen, että saa jakaa poikansa kanssa omaan sukupuoleen liittyvät asiat ja kokemukset, vuosia kätilönä toiminut Ukkonen kertoo.

– Kyseisen perheen toinen lapsi oli sitten tyttö, ja silloin kyseinen isä kertoi arkuudestaan uutta sukupuolta kohtaan, jota ei itse ollut kokenut. Tyttöys ja naiseus oli hänelle kuin uusi ja hieman pelottava, mutta tervetullut seikkailu.

Kursivoidut kohdat ovat lukijoiden tarinoita.