Kehysriihen päätökset sekä iso sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus puhuttavat ihmisiä. Päätösten taustat ja perustelut hukkuvat tapahtumien nopeuteen sekä asioiden runsauteen ja monimutkaisuuteen.
Haluan avoimesti ja rehellisesti käydä läpi ratkaisujen perustelut. Kerrataan ensin haasteet, joihin on vastattava. Suomi ikääntyy vauhdilla eli hoivamenomme tulevat kasvamaan. Julkisessa taloudessa ammottaa miljardien kuilu menojen ja tulojen välillä.
Toinen haaste koskee vaikeaa suhdannetta. Kansainvälinen talouskriisi vaikuttaa vientimarkkinoihimme. Kasvu yskii ja valtio velkaantuu. Nyt otamme useita miljardeja uutta velkaa vuosittain.
Kolmas haaste koskee teollisuuden rakennemuutosta. Elinkeinorakenteet ovat rajussa muutoksen tilassa. Perinteiset kivijalkamme metsä- ja elektroniikkateollisuus horjuvat. Olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa viimeisen reilun vuosikymmenen aikana.
Näiden kolmen haasteen seurauksena elämme yli varojemme eli tulomme eivät riitä menoihin ja joudumme paikkaamaan sitä velanotolla.
Mitä sitten päätimme? Uudistamme sosiaali- ja terveyspalvelut. Näin turvaamme tasavertaiset palvelut kaikille asuinpaikasta tai lompakon paksuudesta riippumatta. Parlamentaariselle pohjalle rakennettu sopu vahvistaa julkista taloutta.
Kipeitä ja vaikeita ratkaisuja sisältävä sopeutuskokonaisuus jäi aiemmin ennakoitua pienemmäksi. Ensi vuodelle kohdistettiin noin 1,5 miljardin toimenpiteitä ja nämä toteutetaan veroja korottaen ja menoja sopeuttaen. Lapsilisien leikkaus noin kahdeksalla eurolla kuussa ja sosiaaliturvan indeksin osittainen korottaminen ovat kipeitä ratkaisuja. Onneksi näitäkin ratkaisuja onnistuttiin pehmentämään. Lapsilisien yksinhuoltajakorotusta ei leikata. Sosiaaliturvan indeksikorotus puolestaan on nyt prosentuaalisesti saman suuruinen eläkkeissä ja työttömyysturvassa, kuin palkoissa.