Miksi vedän puoleeni pelkkiä renttuja? Mikä minussa heitä oikein viehättää ja miksi ihmeessä itse aina rakastun hulttioihin?
Kauniit sanat voittavat terveen järjen
Rentturomantiikka on kautta aikojen vedonnut tietynlaisiin naisiin. Juoppo tuhlari tai huonotapainen valehtelija saattaa olla taitavaakin taitavampi puheissaan ja onnistua maalaamaan tulevaisuuden vaaleanpunaiseksi kerta toisensa jälkeen. Renttu pääsee pälkähästä kuin pälkähästä puheenlahjoillaan ja romantiikan tajullaan.
– Renttu eksäni saattoi olla viikonkin juopottelu- ja naisreissuillaan ilmoittamatta itsestään yhtään mitään ja sitten ilmestyä krapulaisena ovelle kukkapuskan kanssa hymyillen ja olettaen, että olen ainoastaan ilahtunut hänen näkemisestään... Ja niin yleensä pienen kiukuttelun jälkeen olinkin, mies kun hymyili niin valloittavasti, katui kovasti ja kertoi kuinka on ikävöinyt. Kuulostaa varmaan aika tyypilliseltä, näitä juttuja kuulee jatkuvasti. Yhtä tyypillistä kai sekin, että annoin saman tapahtua moneen kertaan ennen kuin ymmärsin lopettaa suhteen. (Piia, 28)
