Mainos

Miksi moni näkee painajaisia jahdatuksi tulemisesta? Asiantuntija kertoo, voiko unia tulkita ja mitä ne paljastavat

0:49
Yleisimpiä uniaiheita – montako sinä olet nähnyt?

Antti Revonsuosta tuli unitutkija, koska hän halusi ymmärtää, millainen rinnakkaistodellisuus unimaailma on. 

Unet – viestejä alitajunnasta, vai sittenkin mystisiltä voimilta?

Ei. Unet ovat simulaatiota – siis eräänlaista virtuaalitodellisuutta. Näin määrittelisi psykologian professori Antti Revonsuo Turun yliopistosta.

– Unimaailmassa oleminen tuntuu samalta kuin valvemaailmassa oleminen: havaitsemme paikkoja, ihmisiä ja esineitä, ääniä, puhetta ja muita aistimuksia. Olemme vuorovaikutuksessa unimaailman kanssa, ja sen tapahtumat koko ajan etenevät, hän kuvailee.

Revonsuo itse on aina paitsi nähnyt unia, myös muistanut ne helposti.

– Joitakin hyvin vaikuttavia unia näin jo nuorena, ne ovat jääneet ikuisesti mieleen. Minusta tuli unitutkija, koska halusin paremmin ymmärtää, minkälainen rinnakkaistodellisuus se unimaailma oikein on ja mitä me siellä oikein touhuamme kaiket yöt, Revonsuo kuvaa.

Hän aloitti tieteellisen unitutkimuksen jo 1990-luvulla väitöskirjassaan.

Voiko unia tulkita?

Jotkut uskovat, että uniaiheet tai unien tapahtumat eivät oikeastaan tarkoita mitään, eikä unia voi "tulkita".  Revonsuon mukaan tämä riippuu siitä, mitä unien "tulkitsemisella" tarkoitetaan.

– Perinteisesti siihen liittyy se perusoletus, että koettu uni on symbolinen viesti, jolla on jokin salattu merkitys, ja jonka joku on meille lähettänyt. Tämä uskomus löytyy lähes kaikista kulttuureista hiukan eri muodoissa, Revonsuo sanoo.

– Unien uskotaan olevan viestejä ja varoituksia henkimaailmasta, jumalilta, kuolleilta, tulevaisuudesta ja niin edelleen. Ja oikean tulkinnan osaa tehdä vain joku henkimaailman spesialisti, poppamies, shamaani, oraakkeli, meedio tai psykoanalyytikko. Tämäntapainen uskomus liittyy maagiseen, parapsykologiseen tai muuten epätieteelliseen ajatteluun.

Revonsuo itse edustaa tieteellistä unitutkimusta. Siinä ei oleteta, että unet olisivat jonkinlainen koodattu viesti. Sen sijaan unet ovat Revonsuon sanoin aivojen ja mielen luonnollisten prosessien tuottamia sisäisiä kokemusmaailmoja.

– Tällöin emme kysy, mitä unet "tarkoittavat" salakielisinä viesteinä, vaan kysymme, minkälainen tieteellinen teoria voisi selittää ne mekanismit, joilla unet ja niiden kokemussisällöt aivoissa syntyvät.

Kirjaa unia systemaattisesti ylös

Mitä unet sitten voivat paljastaa meistä ihmisinä? Revonsuon mukaan uni voi kertoa paljon esimerkiksi siitä, mitkä asiat ovat unen näkijälle emotionaalisesti tärkeitä.

– Unimaailmassa on usein paikkoja ja ihmisiä kaukaakin nuoruudesta: koulu- ja opiskeluajoilta, entisistä suhteista. On myös edesmenneitä läheisiä, meille elämässä tärkeitä tavoitteita ja niin edelleen, Revonsuo sanoo.

Jotta unia voisi ymmärtää, ne pitäisi ensin oppia muistamaan ja kirjaamaan systemaattisesti ylös. Vasta silloin voisi päästä näkemään, mitkä elementit toistuvat ja ovat juurtuneet syvälle uniin.

– Vaikka näemme unta yhteensä useita vuosia elämästämme, melko harva tietää omasta unimaailmastaan ja seikkailuistaan siellä juuri mitään, sillä spontaanisti muistamme vain muutaman prosentin nähdyistä unistamme. Ikään kuin olisimme asuneet vuosia elämästämme jossakin vieraalla planeetalla, mutta hädin tuskin muistamme siitä mitään.

Silti unien tulkitseminen kiehtoo monia.

– Unennäkö on ilmiönä ollut tärkeässä roolissa, kun olemme ihmisinä yrittäneet ymmärtää itseämme ja paikkaamme maailmassa. Unessa tuntuu siltä, kuin olisimme henkilökohtaisesti läsnä jossakin oudossa paikassa; siellä ympärillämme usein on muita ihmisiä, joskus myös jo aikaa sitten kuolleita tuttuja.

– Monet oman elämämme ainekset, etenkin tunnepitoiset kokemukset ja pelot, tulevat meitä vastaan unimaailmassa erilaisissa yllättävissä muodoissa, Revonsuo sanoo.

Uskomuksissa sielu "irtautuu nukkuvasta ruumiista"

Unet näyttelevät monissa perinteisissä uskomuksissa tärkeää roolia. Ne kertovat tarinaa esimerkiksi sielusta ja siitä, kuinka se voi irtautua nukkuvasta ruumiista ja vierailla henkimaailmassa.

– Näin monissa kulttuureissa uskottiin unessa tapahtuvan. Uni oli "pieni kuolema". Antiikin tarustossakin unen jumala, Hypnos, oli kuoleman jumalan Thanatoksen veli ja he asustivat tuonpuoleisessa maailmassa, Revonsuo sanoo.

– Monet unien tulkintasysteemit ovat satoja, elleivät tuhansia vuosia vanhoja ja niihin liittyy kiehtovaa mystiikkaa jostakin salatusta tai syvemmästä tiedosta, joka on peräisin näkymättömästä "henkimaailmasta" tai muusta vastaavasta paikasta.

Monilla on myös omakohtaista kokemusta unesta, joka tuntui voimakkaalta ja merkitykselliseltä. Se voi jäädä mieleen jopa vuosiksi.

Revonsuon mukaan unet ovat kuin outoja, yllättäviä videoklippejä nukkujan elämästä. Ihmisellä on kuitenkin voimakas tarve ymmärtää itseään ja elämäänsä; hän etsii elämänsä sattumuksista tai unista maagisia, jopa taikauskoon perustuvia vihjeitä, varoituksia ja neuvoja tulevaisuudestaan.

– Tämä johtaa siihen, että unien tulkitseminen on monille vähintäänkin yhtä kiehtovaa puuhaa kuin vaikkapa astrologia tai kädestäennustaminen, Revonsuo kuvailee.

Mikä on maailman yleisin uniteema?

Unia ja sitä, mistä ihmiset uneksivat, on kuitenkin myös tutkittu tieteellisesti jo vuosikymmenten ajan.

– Tällaisten tutkimusten mukaan aggressiivisen hyökkäyksen tai takaa-ajon kohteeksi joutuminen on kaikkein yleismaailmallisin uniteema. Se on myös lapsilla yleisin muistettu varhainen uni sekä yleisin toistuva paha uni sekä lapsilla että aikuisilla, Revonsuo sanoo.

– Hyökkääjänä näissä on useimmiten tuntematon miespuolinen henkilö tai joukkio, villieläin tai jokin villieläimen tai ihmisen tapainen pahantahtoinen ja vaarallinen hirviö tai olio. Tämänkaltaisia unia raportoi nähneensä jopa 90 prosenttia ihmisistä joka puolella maailmaa, kulttuurista ja kielestä riippumatta

Top 20 -listalle yleisistä uniaiheista pääsevät myös seuraavat aiheet:

  • Putoaminen
  • Hukkuminen
  • Eksyminen tai loukkuun joutuminen
  • Alastomuus tai epäasiallinen pukeutuminen julkisessa paikassa
  • Onnettomuudet ja katastrofit
  • Vaikeudet tai epäonnistuminen tärkeässä kokeessa
  • Auton tai muun kuluvälineen epäkunto tai hallitsemattomuus
  • Myöhästyminen lennolta tai jostakin muusta tärkeästä tapahtumasta
  • Omaisuuden tai kodin vahingoittuminen tai tuhoutuminen
  • Vaikeudet puhelimen tai muun teknisen laitteen toiminnassa

Miksi moni näkee painajaisia armeijaan palaamisesta?

Yleismaailmallisimmat uniteemat ovat usein myös painajaisunien aiheita. Sattumaako?

– Tämä on luultavasti osittain heijastusta ihmislajin evoluutiohistoriasta, jossa on ollut järkevää simuloida varsin primitiivisiä uhkatilanteita ja varautua uniharjoittelulla niihin, Revonsuo pohtii.

Uniin vaikuttavat myös kulttuuriset stressitekijät. Revonsuon mukaan suomalaisten toistuviin painajaisiin kuuluvat esimerkiksi painajaiset ylioppilaskirjoituksista tai armeijasta, joihin yllättäen joutuu takaisin jonkin "unessa tuulesta temmatun" syyn takia.

– Nämä heijastavat nuorella iällä kokonaisten ikäluokkien kokemia elämän stressaavimpia tapahtumia, jotka jäävät unimuistiin hieman samalla tavoin kuin posttraumaattiset painajaiset hengenvaarallisten uhkatilanteiden jälkeen. Ne ovat siis uhkia, joita unimaailma luulee tarpeelliseksi edelleen treenata, koska ne koettiin aikoinaan niin stressaaviksi, että ne jättivät hyvin voimakkaita muistijälkiä tunnemuistiin.

Takaa-ajopainajaisia nähdään Revonsuon mukaan niin Amazonin viidakoissa elävien metsästäjä-keräilijöiden joukossa kuin kaikkein kehittyneimmissäkin maissa. Amazonin viidakossa kukaan kuitenkaan tuskin uneksii Suomen armeijasta.

– Suomen armeijan harmaisiin tai suomalaisiin ylioppilaskirjoituksiin uudelleen joutumisesta nähdään tietenkin unta vain Suomessa. Ne ovat moderneja kulttuurisia muunnelmia uhkaavista ja stressaavista tapahtumista, joista ei metsästäjä-keräilijän tarvitse unta nähdä.

Käsityksemme unien "sekavuudesta" ei pidä paikkaansa

Yleensä unet tuntuvat logiikaltaan sekavilta ja erikoisilta esimerkiksi kuvittelemiseen verrattuna. Aamulla herätessään tule pohtineeksi, miten minä en tuotakaan ymmärtänyt uneksi.

– Unen aikana, varsinkin aamulla pitkissä REM-univaiheissa, assosiaatiot leviävät aivoissa paljon vapaammin asiasta toiseen kuin valveilla, Revonsuo sanoo.

– Tämä näkyy unisisällöissä siten, että eri paikat, ihmiset, toiminnat, esineet tai muut vastaavat asiat, jotka eivät valvemaailmassa koskaan esiinny yhdessä, ovatkin mukana samassa unessa tai yhtäkkiä muuttuvat hyvin luovasti unen kuluessa.

Unitutkimus on kuitenkin osoittanut, että käsityksemme unien "sekavuudesta" ei täysin pidä paikkaansa. Ajatus siitä, että unet ovat kaoottisia tai outoja, perustuu Revonsuon mukaan ainakin osittain muistivääristymiin.

– Muistamme helpoiten kaikkein kummallisimmat unet, jotka ovat tapahtuneet juuri ennen heräämistä. Mutta unia nähdään kaiken kaikkiaan monta tuntia joka yö, ja muistamme siitä ehkä viisi minuuttia sitä kaikkein sekavinta aamutavaraa, Revonsuo kuvailee.

Kun nukkujia herätellään unilaboratoritutkimuksissa eri univaiheissa keskellä yötä, ihmiset kuvailevat Revonsuon mukaan usein selkeitä ja mielekkäitä unia.

– Näistä monet ovat niin hyvin organisoituja, että olisivat voineet olla todellisia kokemuksia. Täysin kaoottiset ja surrealistiset unet ovat siis todellisuudessa harvinaisempia kuin oman arkikokemuksemme ja hataran unimuistimme perusteella luulisimme.

Voiko itsensä nähdä unessa?

Sanotaan, että itsensä näkeminen unessa on harvinaista. Revonsuo ei täysin allekirjoita väitettä: itsensä voisi nähdä unessa esimerkiksi valokuvassa tai heijastuneena peilistä.

– Joskus jopa tapaamme itsemme kaksoisolennon unessa, tai näemme itsemme ylhäältä “kameraperspektiivistä”. Mutta melko harvinaista tämä kylläkin on. Se johtuu siitä, että unennäön tarkoitus ei ole itsetutkiskelu, vaan vuorovaikutus simuloidun maailman kanssa, Revonsuo sanoo.

– Niinpä keskitymme havaitsemaan ja tulkitsemaan paikkoja, tapahtumia, ihmisten käyttäytymistä, vaaroja tai muuta vastaavaa. Huomiomme on hyvin tiukasti siinä ympäröivässä unimaailmassa, aivan kuin elokuvan tai videopeliin uppoutuneen ihmisenkin huomio ei ole minässä vaan ympärillä tapahtuvassa. Olemme siis itsenämme lähes joka unessa läsnä unimaailmassa sen "keskipisteenä" ja aktiivisena toimijana, mutta huomiomme unessa aika harvoin kohdistuu omaan kehoomme tai ulkonäköömme.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja