Astrofyysikko Sissi Enestam tutkii maailmankaikkeuden ilmiöitä, mutta ajatus todellisuuden luonteesta herättää myös filosofista pohdintaa.
Lastenhuoneen lattia on täyttynyt avaruusaiheisilla leluilla. Matolta löytyvät ainakin astronautit, avaruusasema ja avaruusalus. Sissi Enestam ja hänen aviomiehensä Eerikki Jakkula leikkivät kahden lapsensa kanssa.
3-vuotias esikoinen on juuri kertonut haluavansa matkustaa isona mustiin aukkoihin.
– Haluatko lähteä äidin kanssa samaan aikaan avaruuteen, yksin vai omien kavereiden kanssa? Jakkula utelee häneltä.
Avaruuslelut ovat perheellä kovassa käytössä.
3-vuotiaalla on selvät suunnitelmat. Hän lähtee äidin kanssa yhdessä avaruusmatkalle ja 2-vuotias pikkuveli jää isän kanssa maapallolle.
Äidin opit ovat menneet perille, löytyyhän kirjahyllystäkin Astrofysiikkaa vauvoille -kirja.
– Ajatus siitä, että hän on kuunnellut minun juttujani niin paljon, on jotenkin söpöä, Enestam lisää.
Mitä, jos maailmamme on simulaatio?
Enestam on hoitovapaalla oleva astrofyysikko, joka on elämänsä aikana työskennellyt keskivertosuomalaisille eksoottisissa paikoissa, kuten Nasassa ja Euroopan avaruusjärjestö Esassa.
Monien ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen Enestam on päättänyt asettua Suomeen ja työstää parhaillaan väitöskirjaa mustista aukoista Aalto-yliopistoon.
Viimeisimpänä valmistui tietokirja simulaatioteoriasta, jota Enestam pitää kiehtovana ajatuksena.
– Simulaatioteoriassa uskotaan siihen, että maailmankaikkeus olisikin simulaatio. Eli sen sijaan, että maailmankaikkeus olisi luonnollinen tapahtuma, joku toinen sivilisaatio onkin luonut sen syystä tai toisesta.
Asian ytimessä.doc: Elämmekö simulaatiossa?
Entä jos todellisuutemme on rakennettu valhe ja elämmekin The Sims -pelissä?
17:23
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.
Se, minkä vuoksi simulaatio olisi luotu, ei ole varmaa. Enestam pohtii, että se voisi olla joko tieteellinen simulaatio, joka tutkii esimerkiksi ilmastonmuutosta tai tasa-arvoa, tai sitten se olisi viihdettä, kuten esimerkiksi The Sims -peli.
Enestamin mukaan on paljon ihmisiä, jotka uskovat simulaatioteoriaan ihan tosissaan, koska heidän mielestään siihen on hyvät todennäköisyydet. Yksi heistä on eksentrinen miljardööriyrittäjä Elon Musk, mutta heidän joukossaan on muitakin korkeasti koulutettuja ihmisiä, kuten fyysikoita.
Simulaatioajatus perustuu filosofiaan
Argumentit simulaatioteorian puolesta pohjautuvat filosofiaan, eikä simulaatioteorian olemassaoloa ole voitu tieteellisesti todistaa. Enestam viittaa ruotsalaisen filosofin Nick Bostromin artikkeliin Are we living in a computer simulation? vuodelta 2003, jossa on useita väitteitä teorian puolesta.
Bostromin argumentti on kolmiosainen.
– Joko sivilisaatio kuolee sukupuuttoon ennen kuin saavuttaa post human -vaiheen eli vaiheen, jossa heillä on pääsy kaikkien tietoon maailmankaikkeudesta ja myös pääsy valtavaan määrään luonnonvaroja, Enestam avaa.
– Tai sitten sivilisaatio saavuttaa tämän vaiheen, mutta ei syystä tai toisesta halua tehdä tällaisia simulaatioita, ainakaan useampaa kuin ehkä yhden tai kaksi. Mutta mikäli kumpikaan näistä kahdesta ensimmäisestä ei toteudu, silloin me lähes varmasti elämme simulaatiossa, hän jatkaa.
Mikäli maailmankaikkeutemme olisi simulaatio, olisiko se samankaltainen kuin ihmisten kehittämä The Sims -peli?
Kuulostaa melko vaikeaselkoiselta, mutta asian voisi vääntää rautalangasta jotakuinkin näin: jos uskoo, että ihmiskunta säilyy, ja että tulevaisuuden teknologia mahdollistaa erittäin realistiset simulaatiot, silloin on rationaalista olettaa, että olemme itsekin todennäköisesti simuloituja olentoja.
Oman kaltaisemme maailman luominen meidän maailmastamme käsin on kuitenkin Enestamin mukaan mahdotonta.
– Jos se perustuisi sellaiseen tekniikkaan, mitä me ajatellaan, se olisi mahdotonta. Eli joko se perustuu ihan erilaiseen teknologiaan ja luonnonlakeihin, mikä on hyvin epätodennäköistä, tai sitten sen pitäisi olla jotain todella perustavanlaatuista, mitä me emme ymmärrä maailmankaikkeudestamme.
Toisaalta ei myöskään ole pystytty todistamaan, etteikö maailmankaikkeus olisi simulaatio. Simulaatioteoriaa ei siis voi falsifioida eli todistaa vääräksi.
Tieteellisten todisteiden puuttuessa Enestam pitää simulaatioteoriaa uskontoon verrattavana asiana. Itse hän ei usko simulaatioteoriaan.
– Simulaatioteoriaan uskominen on nimenomaan uskomista, ja silloinhan kyse on aika samasta asiasta kuin uskonto. Minun mielestäni, jos uskot mihin tahansa, mitä et voi todistaa tieteellisesti, kyseessä on jonkinlainen uskonto.
Dokumentissa Sissi Enestam ja hänen ystävänsä Miina Forsström vierailevat Kaivopuiston tähtitornissa.
Miksi sitten astrofyysikko kirjoittaa aiheesta kirjan, ja miten se liittyy astrofysiikkaan?
– Simulaatioteoria liittyy totta kai astrofysiikkaan, koska se on yksi tapa selittää maailmankaikkeus, Enestam vastaa.
– Simulaatioteoria on todella kiehtova ajatus, eikä edes välttämättä kovin epätodennäköinen, mutta itse odotan, mitä tiede tulee ajan myötä kertomaan maailmamme todellisuudesta tai keinotekoisuudesta, uskomisen sijaan.
Simulaatioteoriaan uskovat voivat käyttää astrofysiikan tutkimustuloksia argumentoidakseen teorian puolesta, eli sitä tavallaan voidaan tutkia tieteellisesti.
– Kun tehdään astrofysiikan tutkimusta, etenkin silloin, kun saadaan sellaisia tutkimustuloksia, jotka eivät sovi siihen, mitä odotimme, simulaatioteoria nimenomaan tarvitsee sitä.
– Fyysikkona tieto on minulle tärkeintä. Jos maailmankaikkeus on simulaatio, haluaisin tietää sen.
Enestam uskoo, että mikäli maailma on simulaatio, se selviää ihmiskunnalle lopulta.
Filosofiasta avaruustutkimukseen
Enestam päätyi opiskelemaan astrofysiikkaa kiinnostuttuaan alun perin filosofiasta. Hän luki alakoulun viimeisillä luokilla Sofian maailma -teoksen, joka herätti kiinnostuksen maailmankaikkeutta kohtaan.
Enestam oppi lukemaan jo 3-vuotiaana, ja hän kuvailee itseään uteliaaksi lapseksi. Yksinhuoltajaäiti osti nuorelle Sissille 12-osaisen lasten tietokirjasarjan, koska ei itse osannut vastata kaikkiin lapsen kiperiin kysymyksiin.
Filosofiasta kiinnostus syventyi kuitenkin fysiikkaan ja muihin luonnontieteisiin, koska Enestam halusi tutkia maailmankaikkeutta ja todellisuutta konkreettisesti mittaamalla ja laskemalla, ei pelkästään pohtimalla.
– Sitä kautta tajusin, että se on varmasti astrofysiikkaa – tai ensin ajattelin fysiikkaa, ja siitä sitten, että haluan tutkia avaruutta. Se on tapa, jolla voin etsiä vastauksia mielenkiintoisiin kysymyksiin.
Enestam kiinnostui filosofiasta ja fysiikasta jo lapsena luettuaan Sofian maailma -teoksen.
Enestam kuvailee itseään uteliaaksi lapseksi, joka oppi lukemaan jo 3-vuotiaana.
Opinnot veivät lopulta ensin Skotlantiin Glasgow'n yliopistoon ja Ranskaan kansainväliseen avaruusyliopistoon. Enestam haki astronautiksi Euroopan avaruusjärjestöön vuonna 2021, mutta ei tullut valituksi yli 22 000 hakijan joukosta.
Nyt Enestam palaa filosofisiin pohdintoihin kirjassaan kirjoittaessaan myös tietoisuudesta ja simulaatioteorian eettisyydestä. On vielä paljon asioita, joita emme tiedä ihmisten tietoisuudesta.
– Me ymmärrämme tietoisuutta vielä todella huonosti. Emme esimerkiksi ymmärrä sitä, minkä takia ihmisillä on niin monimutkainen tietoisuus.
– On esitetty tällainen argumentti, että mitä jos meillä on tietoisuus sen takia, että maailmankaikkeus on simulaatio, ja sitten tämä tietoisuus on linkki pelaajan ja meidän pelihahmojen välillä, jos tämä on viihdesimulaatio.
Yksi suurimmista kysymyksistä simulaatioteoriasta Enestamille on sen eettisyys. Miksi maailmassamme tapahtuu niin paljon pahaa ja mitä se tarkoittaisi, jos maailmamme olisi simulaatio?
– Jos joku olisi luonut tämän maailmankaikkeuden ja tarkoituksella joko haluaisi, että täällä on sotaa, nälkää ja hirveitä ihmis- ja eläinkohtaloita, tai sitten ei olisi tarkoittanut ehkä luoda sitä, mutta silti katsoisi vierestä, kun sitä tapahtuu – se on ehkä asia, mikä tuntuu todella vaikea ymmärtää.
Mustat aukot ja kaiken teoria
Mustien aukkojen tutkimuksen pariin Enestamin vei ajatus kaiken teoriasta (theory of everything), jossa pyritään yhdistämään teoriaa maailmankaikkeudesta ja fysiikkaa.
– Me voimme ymmärtää isot kappaleet yleisen suhteellisuusteorian kautta ja tosi pienet ilmiöt kvanttimekaniikan kautta, mutta emme saa näitä kahta yhdistymään matemaattisesti. Minä jotenkin näen, että mustissa aukoissa yhdistyvät nämä kaksi asiaa.
Kun häneltä kysyy, mikä maailmankaikkeudessa kiehtoo eniten, vastaus tulee nopeasti.
– Jos saisin valita vain yhden kysymyksen, minua todella paljon kiinnostaisi tietää se, miten maailmankaikkeus syntyi. Se jatkuvasti hämmentää varmasti kaikkia, itseni mukaan lukien.
Haaveissa edelleen matka avaruuteen – yhdellä ehdolla
Äitiys ei ole muuttanut Enestamin ajattelua hänen urastaan tai tieteestä.
– Minusta ei tunnu, että äitiys on muuttanut sitä, miten ajattelen minun työstäni tai edes oikeastaan maailmankaikkeudesta. Tiede ei muutu, hän lisää.
Tulevaisuus hoitovapaan ja väitöskirjan jälkeen on vielä Enestamille avoin kysymys. Suomessa astrofyysikoiden työmahdollisuudet ovat melko rajalliset.
Dokumentissa pohditaan Enestamin paikkaa suomalaisessa työelämässä monien ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen.
Vaikka astronautin paikka ei Enestamille avautunutkaan, lähtisi hän heti avaruuteen, mikäli tilaisuus tulisi eteen ja aikoo hakea seuraavassa astronauttihaussa.
– Ehdottomasti haen ensi kerralla, kun haku on taas käynnissä.
Avaruusmatkalle on vain yksi vaatimus; sen täytyy sisältää meno-paluulippu.
– Yksisuuntaiselle matkalle en lähde kyllä minnekään. Kuitenkin kaikista tärkeintä on olla äiti kahdelle lapselleni toivottavasti hyvin, hyvin vanhaksi. Muuten mieli on avoin avaruusmatkailun suhteen, Enestam sanoo hymyillen.
Katso uusin Asian ytimessä -dokumentti Elämmekö simulaatiossa? kokonaisuudessaan MTV Katsomosta!
Pauliina Ainasoja on MTV Uutisten toimittaja. Hän työskentelee pääosin some-tiimissä, eli hänen sisältöjään näkee TikTokissa ja Instagramissa sekä MTV Uutisten verkossa ja Asian ytimessä.doc -dokumenteissa. Häntä kiinnostavat yhteiskunnalliset, arjen talous- ja eläinaiheet. Juttuvinkit ovat tervetulleita sähköpostitse.
