Mainos

"Miksi aina pelottaa?" Vastaus löytyy sisältäsi

Sekä tunteet että ajatukset ovat energiaa. Kysymykset siitä, mitä elämä on, onko olemassa jotakin muutakin ja miksi juuri minulle kävi näin, eivät välttämättä tule mielestä. Vastaukset kysymyksiin löytää katsomalla sisään.

– Oletko samaa mieltä siitä, ettei sinulla aina ole kontrollia tunteisiisi? En tarkoita sitä, että tunteita on kielletty ilmaisemasta. Se ei muuta sitä, että minulla on tunteita. Miksi ihmisellä on tunteita? Mikä niiden tarkoitus on, Charles Ketcham kysyy.

Ketcham on yhdysvaltalainen kapellimestari. Hän kiertää maailmaa kollegansa Bob Reinsteinin kanssa opettaen mystikko George Ivanovitš Gurdjieffin näkemyksiä. Reinstein on monen alan mestari: hän on toiminut esimerkiksi opettajana, tiedetoimittajana, energia-asioihin erikoistuneena taloustieteilijänä, kansainvälisen kaupan neuvottelijana ja runoilijana.

– Tunnemme helposti yhteenkuuluvuutta sellaisten asioiden kanssa, joita meille on opetettu. Tunteiden maailma on vaikea alue, ja yleensä yritämme työntää niitä sivuun, Ketcham kuvaa.

Hän uskoo, että tunnepuolella on jopa maailmanlaajuisia ongelmia.

– Mielestäni jokin tunneasioissa on mennyt vikaan. Ihmisten ja valtioiden välillä on ongelmia, ja ihmiskunta on valmis menemään äärimmäisyyksiin. Jokin on mennyt pieleen. Tunnekysymys on usein vaikein kysymys itsessämme, mutta myös tarpeellisin, Ketcham sanoo.

Emme ole tottuneet löytämään vastauksia sisältämme

Reinstein kuvaa tunteita energiaksi. Samalla tavalla myös ajatukset ovat energiaa.

– Siinä mielessä tämä masiina (keho), joka meille on annettu, on ainetta ja energiaa yhdistyneenä. Eri osat eivät välttämättä yhdisty toisiinsa sulavasti. Mielemme kertoo haluavansa sitä, tunteet toteavat, että haluavatkin tätä. Keho sanoo, että on nälkä, olisin mieluummin baarissa tuopillisella, Reinstein pohtii.

– Miten löydetään tapa, jolla masiinamme eri osat toimivat yhdessä harmoniassa sen sijaan, että ne vain juoksentelisivat eri suuntiin? Se on suuri osa tätä työtä, joka tarkastelee kehoa, ajatuksia, mieltä, ja näiden suhteita.

Yksinkertaistettuna Gurdjieffin näkemyksen mukaan ihmisen täytyy tulla tietoiseksi itsestään ja elää elämäänsä hetkessä eläen. Gurdjieff kehotti ihmisiä vähentämään unelmointia, haaveilua ja hetkestä pakenemista. Hän myös uskoi, ettei ihmisellä ole tarkkaavaisuutta. Samalla Gurdjieff uskoi, että korkeammat tajuisuuden tasot, sisäinen kasvu ja kehitys ovat ihmiselle mahdollisia.

Kysymykset siitä, mitä elämä on, onko olemassa jotakin muutakin ja miksi juuri minulle kävi näin, eivät välttämättä tule mielestä. Vastaukset kysymyksiin löytää katsomalla sisään.

– Ensin prosessi on vaikeaa, koska emme ole tottuneet löytämään vastauksia sisältämme. Kun ihminen alkaa kääntyä sisäänpäin ja huomata, mitä oman itsen sisällä tapahtuu, uudenlainen ymmärrys alkaa syntyä, Ketcham kuvaa.

Millainen ymmärrys?

– Ajattelen itseäni enemmän tai vähemmän minuna. Kun katson sisään, alan nähdä, että olen tämä "minä" joskus. Muina aikoina olen aivan erilainen. Katso elämääsi. Sinulla on erilaisia suhteita erilaisten ihmisten kanssa: vanhempien, lasten, ystävien, kumppanin. Monia suhteita, ei vain yhtä. Olenko kaikkea tätä? Reinstein sanoo.

Kaikki alkaa itsetuntemuksesta

Entä miksi olen montaa mieltä asioista? Saatammeelämää pohtiessamme vastata sekä "kyllä" että "ei" samaan kysymykseen.

– Kun ihminen alkaa huomata, millainen hän on, miten hän on yhteydessä elämään ja mitä hänen sisällään tapahtuu vasteena hänelle tapahtuneisiin asioihin, itsetuntemus lisääntyy. Itsetuntemus ei kuitenkaan ole tavoite. Se on alku, ensimmäinen askel. Ilman itsetuntemusta muu on hyödytöntä, Reinstein muistuttaa.

Jos ihminen ei ymmärrä itseään ja motiivejaan, muukin tieto on hyödytöntä.

– Jos ymmärtää jotakin mielellä, mutta myös tunteilla, se on kaksiulotteista. Jos tuntee asian myös kehossa, näkökulmia on jo kolme. Se on enemmän kuin tietoa, koska enemmän kuin yksi osa meistä tietää jotakin. Tämä tosin on melkein oppikirjavastaus, Reinstein sanoo.

Hän kehottaa pohtimaan, mikä kysymäsi kysymys on. Entä mistä kysymyksesi tulee: mielestä vai jostakin syvemmältä? Kysytkö, miksi elämä on vaikeaa, vai sittenkin "miksi koko ajan pelottaa"?

– Kaikki me olemme peloissamme. Pelko on myös tarpeen. Jos olet astumassa tielle rekan eteen, pelko aktivoi sinut nopeammin kuin ajatus. Ajatus ei pelasta henkeäsi, vaan nopea reaktio. Pelko ei ole paha asia. Se on tarpeen, mutta joskus ei. Ja jos ei, paljon energiaa tuhlautuu. Sitä energiaa voisi käyttää johonkin hyödyllisempään, Reinstein kuvaa

– Kysymyksen takana on aina toinen kysymys, ja sen takana vielä kolmas. Oikeat kysymykset löytää, kun ottaa helpot kysymykset, ja tutkii niitä tarkemmin.

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.