Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka perjantai. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi.
Kysymys: Miksei Suomessa ole nollatoleranssia päihtyneenä ajamisen suhteen?
Vastaus: Rattijuopumusten torjumiseen pitää panostaa riittävällä tavalla – kuitenkin niin, että keinot kohdennetaan todellisiin riskiryhmiin.
Rattijuopumusta ei tule hyväksyä missään muodossa. Jokaisen kuljettajan onkin pidettävä kiinni omasta henkilökohtaisesta nollatoleranssistaan eli rattiin ei saa hypätä maistelleena sen enempää kuin väsyneenä tai sairaanakaan.
Valvonnan tulisi kohdentua todellisiin riskeihin
Olemassa olevia promillerajoja ei ole mielekästä alentaa, koska nykyistä promillerajaa vähemmän maistelleiden kuljettajien osuus onnettomuuksissa ei puolla nykyistä tiukempaa puuttumiskynnystä.
Suuri osa rattijuopoista, varsinkin onnettomuuksia aiheuttavista, on uusijoita, jotka ajavat kovassa humalassa. Heillä on yleensä elämässään runsaasti myös muita ongelmia. Tällaisten henkilöiden kohdalla ongelmien ratkominen ei onnistu vain liikennepoliittisin keinoin.
Mikäli promillerajaa alennettaisiin, olisi vaarana, että poliisin valvontaresurssit käytettäisiin liikenneturvallisuuden kannalta olennaisten asioiden sijaan vähemmän vaarallisten tekojen valvontaan. Tällöin nykyisen rattijuopumusrajan ylittäneisiin – eli todelliseen riskiryhmään – kohdistuva valvonta todennäköisesti vähenisi, koska valvontaresurssia tuskin lisättäisiin. Näin koira pääsisi veräjästä entistä helpommin.
