Juhannuksen paluuliikenteen riskit kulminoituvat kuljettajan ajokuntoon, liian lyhyeen ajoetäisyyteen ja hölmöihin ohituksiin.
Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme auto- ja liikenneaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen lifestyle@mtv.fi.
Kysymys: Mitä riskejä tyypillisesti liittyy juhannuksen paluuliikenteeseen?
Vastaus: Juhannuksena perinteisesti valvotaan pitkään. Myös valoisat yöt saattavat aiheuttaa univaikeuksia tai jopa kokonaan estää nukkumisen. Jos unet jäävät vähiin, myös rattiin nukahtamisen riski kasvaa.
Osalla ihmisistä myös alkoholipitoisten juomien nauttiminen liittyy juhannuksen juhlintaan. Paitsi, että alkoholin nauttimiseen liittyy usein valvomista, se myös edesauttaa väsymystä – siitäkin huolimatta, että alkoholi olisi jo ehtinyt poistua elimistöstä ennen rattiin hyppäämistä. Onkin tärkeää sopia jo hyvissä ajoin, kenen on tarkoitus ajaa paluumatkalla.
Kun kuljettaja on hyvissä ajoin tiedossa, osaa hän valmistautua paluumatkaan muun muassa lepäämällä riittävästi ja huolehtimalla muutenkin ajokunnostaan.
Väsymys voi johtaa onnettomuuteen tai olla taustavaikuttajana
Väsymys voi pahimmillaan johtaa nukahtamisonnettomuuteen tai olla onnettomuuden taustavaikuttajana, ilman varsinaista nukahtamista.
Väsyneenä tekee herkemmin virheitä kuin virkeänä. Virheet taas saattavat olla kohtalokkaita ja johtaa onnettomuuteen, vaikka varsinaista nukahtamista ei tapahtuisikaan.
Jo pienikin määrä alkoholia veressä lisää väsymystä – siis vaikka rattijuopumuksen rajaa ei vielä ylitettäisikään. Tästä on helppo vetää aika yksiselitteinen johtopäätös: alkoholi ja autoilu eivät kuulu yhteen eli henkilökohtaisesta nollatoleranssista on syytä pitää kiinni.
Tyypillisiä väsymyksen tunnusmerkkejä
- Haukottelu on ensimmäinen väsymyksen merkki. Kuljettajan tulisikin pyrkiä pitämään tauko mahdollisimman pian sen jälkeen, kun hän alkaa haukotella.
- Haukottelua seuraa usein silmien siristely.
- Monesti väsynyt kuljettaja pyrkii peittämään väsymystään puuhaamalla kaikenlaista. Tyypillisimpiä toimia ovat oman niskan silittely, hiuksien harominen sekä reisien tai ohjauspyörän rummuttaminen.
- Pimeällä ajaessaan väsynyt kuljettaja unohtaa helposti kaukovalot päälle, vaikka on vastaantulevaa liikennettä tai katuvaloja.
- Väsyneenä suoran ajolinjan säilyttäminen on vaikeaa. Auto vaeltelee kaistan reunalta toiselle ja korjausliikkeet saattavat olla hyvinkin nopeita ja kulmikkaita.
- Jossain vaiheessa kuljettajan silmät alkavat lurpsahdella kiinni. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kuljettaja jo torkahtelee lyhyitä hetkiä.
Tunnista väsymyksesi, jos sellaista havaitset
Kuljettajan tulisi tunnistaa väsymyksensä ajoissa. Usein näin onkin, mutta sen myöntäminen kyydissä oleville tuntuu monelle kuljettajalle olevan äärettömän vaikeaa. Unta vastaan yritetään sinnitellä viimeiseen asti, vaikka se tapahtuu koko autoseurueen ja muiden tienkäyttäjien turvallisuuden kustannuksella.
Matkustajien olisikin tärkeää kiinnittää huomiota kuljettajan vireystilaan: mikäli hänen olemuksessaan ja ajamisessaan alkaa olla selvästi havaittavissa väsymyksen merkkejä, tulisi kuljettaja komentaa tauolle, mikäli hän ei itse ymmärrä sellaista pitää.
Lue myös: Autoilija, osaatko ohittaa ratsastajan? Vältä virheet, kun kohtaat hevosen
Keinoja väsymyksen torjuntaan
Ajorupeamat on syytä suunnitella järkevästi eli myös matka kohteeseen tulisi ottaa loman kannalta.
Paras tapa torjua väsymystä on nukkua riittävästi ennen ajoon lähtöä.
Tukevan ja rasvaisen aterian syöntiä pitäisi välttää ennen ajoon lähtöä ja kesken matkan. On viisaampaa syödä useampia kertoja vähän ja kevyesti kuin mäntätä kerralla vatsa täyteen.
Matkalla tulisi pitää riittävästi taukoja. Monta lyhyttä taukoa on parempi vaihtoehto kuin yksi pitkä.
Lyhyelläkin tauolla voi nukkua hetken – vaikkapa autossa, ellei helle sitä estä. Kuljettajan kannattaa juoda kofeiinipitoista juomaa ennen nukahtamista. Näin kofeiini vaikuttaa piristävästi, kun hän herää ja jatkaa ajamista. Kofeiinin piristävään vaikutukseen ei saa kuitenkaan luottaa liikaa.
Myös raitis ja viileä ilma autossa torjuvat väsymystä. Ilmastointilaite onkin paitsi mukavuus, myös tärkeä turvallisuusvaruste. Ilmastointilaitteen saa pidettyä toimintakykyisenä teettämällä ilmastointihuollot säännöllisesti.
Pidä nukahtamisonnettomuuksia ehkäisevät järjestelmät aktivoituina
Nykyaikaisissa autoissa on paljon taustalla toimivaa tekniikkaa. Myös nukahtamisonnettomuuksien ehkäisyyn on pyritty löytämään erilaisia ratkaisuja:
Kuljettajan vireystilan valvonta luo kuljettajasta ajoprofiilin ja ilmoittaa, mikäli huomaa kuljettajan toiminnassa poikkeavuuksia, jotka kielivät väsymyksestä. Kehittyneimmät järjestelmät kuvaavat kuljettajaa ja etsivät tämän olemuksesta väsymyksen merkkejä.
Kaistavahti varoittaa kuljettajaa, mikäli auto on ajautumassa pientareelle tai vastaantulevien kaistalle.
Kaista-avustin pyrkii pitämään auton keski- ja reunaviivan välissä eli ohjaa tarvittaessa autoa kuljettajan puolesta.
Jos joku näistä järjestelmistä joutuu toimimaan, on kuljettaja jo ehdottomasti liian väsynyt ajamaan. Tällöin on etsittävä mahdollisimman nopeasti turvallinen pysähdyspaikka ja pidettävä tauko.
Jotta ajoneuvotekniikasta saataisiin suunniteltu hyöty irti, on tärkeää, ettei järjestelmiä kytketä pois toiminnasta.
Lue myös: Kannattaako sähköauto ladata täyteen ennen pidempää reissua?
Ajoetäisyys ja ohitusten tarpeellisuus
Tietyillä tieosuuksilla liikenne väistämättä jonoutuu myös juhannuksen paluuliikenteessä. Jonossa ajettaessa on tärkeää muistaa pitää turvaväliä eli vähintään neljän sekunnin etäisyyttä edellä ajavaan. Näin toimien saa ajettua omilla – ei edellä ajavan – ehdoilla.
Ohittelu vilkkaan liikenteen aikaan ei ole järkevää. Pomppiminen vähän väliä jonkun jonossa ajavan auton ohi aiheuttaa liikennevirtaan heiluriliikettä, joka heikentää sekä sujuvuutta että turvallisuutta. Liikenteen jonouduttua ohitukset eivät siis millään tavalla sujuvoita matkantekoa – pikemminkin vain puurouttavat liikennettä entisestään.
Lue myös: Miten perävaunun kanssa peruutetaan? Yli-innokkaissa näyttäjissä piilee vahingon vaara
MTV