Pala Suomen koripallomaajoukkueen lähihistoriaa istui viime maanantaina Lohjan Kisakallion harjoituskeskuksen katsomossa seuraamassa, miten maajoukkueen tulevaisuus juoksi kentällä.
Maajoukkueuransa kymmenen vuotta sitten lopettanut Kimmo Muurinen, 43, nojasi kyynärpäillään polviinsa ja katseli miten hänen poikansa Miikka Muurinen, 17, pärjäsi elämänsä ensimmäisissä miesten maajoukkueen harjoituksissa.
– Se oli sellainen kuin oletinkin sen olevan. Erittäin kova taso, kova vauhti, Miikka Muurinen summasi harjoitusten päätyttyä.
Hetkittäin se näkyi. Mutta kauas paistoi myös, miksi maaliskuussa 17 täyttänyt Muurinen itse uskoo pelaavansa ensimmäisen miesten maaottelunsa "ihan viimeistään ensi vuonna" ja miksi hän sanoo epäröimättä, ettei ole juniorimaajoukkueiden peleissä vielä koskaan kohdannut itseään parempaa pelaajaa.
Muurinen oli harjoituksissa pelanneista pisin ja ulottuvin – oman kertomansa mukaan pituudeltaan 210 ja syliväliltään 218 senttiä – mutta laji- ja liiketaidoiltaan monipuolinen.
Maajoukkueen päävalmentaja Lassi Tuovi asetti sanansa vielä rohkeammin, kun häneltä kysyi, milloin Muurisen debyytti on odotettavissa.
– Kyllä hänen pitää asennoitua, että se tapahtuu tänä kesänä. Ei häntä tänne leiritykseen olisi otettu, ellei siihen uskottaisi, että hän voisi tähän joukkueeseen murtautua. Yleensä me näemme jarruja ja uhkakuvia, mutta tässä tapauksessa odotan innokkaana, että se tapahtuu mahdollisimman pian, Tuovi sanoi.
Tämä kesä tarkoittaisi kahta seuraavaa viikkoa, joiden aikana maajoukkue pelaa kaksi valmistavaa maaottelua ennen kuin se karsii heinäkuun alussa Valenciassa paikasta olympialaisiin.
