Valtaosalla ihmisistä on tinnitusta eli korvien soimista ajoittain. Noin 10–15 prosentilla tinnitus on jatkuvaa, Kuuloliitosta kerrotaan.
– Heistä kuitenkin vain 1–2 prosentilla tinnitus heikentää elämänlaatua merkittävästi, Kuuloliiton suunnittelija Anna-Maija Tolonen kertoo.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin Marja Estolan mukaan pysyvän tinnituksen taustalla on useimmiten joko pitkään jatkunut melualtistus tai yksittäinen kova ääni. Myös esimerkiksi lihaskireys, purentaongelmat, erilaiset lääkkeet tai stressi voivat aiheuttaa tinnitusta.
– Näistä suurin osa on kuitenkin ohimenevää. Ohimenevä tinnitus kestää vaihtelevasti minuuteista tunteihin tai tunneista päiviin, kertoo lääketieteen tohtori Estola, joka työskentelee Imatralla Honkaharjun sairaalassa.
Kuuloliiton Tolosen mukaan tinnitus voi olla monenlaista. Suurin osa ihmisistä yhdistää tinnituksen korkeaan vinkunaan, mutta se voi olla yhtä lailla myös esimerkiksi kilinää, kolinaa, suhinaa, huminaa tai vihellystä. Se voi myös muuttaa muotoaan samankin henkilön korvissa.
Matalia ääniä ei aina osata tunnistaa tinnitukseksi.
– Muistan yhdenkin tapauksen, jossa eräs mies oli kutsunut huoltomiehen kotiinsa, sillä hän luuli, että ilmastoinnissa oli jotakin vikaa.
Taustalla usein kuulon alenema
Tinnitusyhdistyksen puheenjohtaja Leena Rekola kertoo, että tinnitus johtuu usein kuulon alenemasta. Rekola arveleekin tinnituksen yleistyvän merkittävästi suurten ikäluokkien ikääntyessä. Kuulon alenemasta johtuvaan tinnitukseen auttaa yleensä kuulokoje – henkilö kuulee ulkopuoliset äänet paremmin, jolloin tinnitus jää helpommin taka-alalle.
Tolonen kertoo pitävänsä säännöllisesti kursseja huonokuuloisille, joista usealla on myös tinnitusta. Kursseilla moni kertoo tinnituksen olleen alkuun hankalampaa, mutta ajan kuluessa he ovat tottuneet siihen niin, etteivät välttämättä enää edes huomaa sitä.
Aiheuttaa helposti stressireaktion
Tinnitusyhdistyksen Rekolan mukaan tinnituksen saaminen voi aiheuttaa aluksi jopa paniikkia: ”Miten saan tämän pois? Pitääkö minun todella kärsiä tästä loppuikäni?”
– Voisikin sanoa, että mitä nuorempana tinnituksen saa, sitä vaikeampaa sen hyväksyminen on, Rekola sanoo.
Hän pitää vertaistukea merkittävänä apuna tinnituksen hyväksymisessä. Jos tinnituksen kanssa jää omiin oloihinsa, saa ääni helposti yhä suuremmat mittasuhteet.
Kuuloliiton Tolosen mukaan tinnituksen häiritsevyyteen voi itse vaikuttaa. Tinnitus aiheuttaa elimistössä helposti stressireaktion: autonominen hermosto kiihtyy ja syke ja verenpaine nousevat, jolloin myös aistit tarkentuvat ja tinnitus saattaa alkaa kuulua yhä lujempana.
– Jos tinnitusta ajattelee loppuelämän pilaajana, stressitasot pysyvät koholla. Mahdollisimman neutraali suhtautuminen edesauttaa sitä, että aivot saavat jätettyä tinnituksen taka-alalle. Jos tinnitus on hankala, kannattaa yrittää lisätä elämään mukavia, rentouttavia ja itseä kiinnostavia asioita.
Tolosen mukaan tinnitus saattaa aiheuttaa liitännäisvaikutuksina keskittymisvaikeuksia, unettomuutta tai masennusta. Tinnitukseen olisikin tärkeää hakea ajoissa apua, mikäli se tuntuu vahvasti elämää häiritsevältä.