Futuristi Elina Hiltunen on kärsinyt migreenistä lapsesta asti. Pahimmillaan hän lojui puolet kuukaudesta sängynpohjalla.
Kun tulevaisuudentutkija ja tietokirjailija Elina Hiltunen oli 30-vuotias ja käymässä kaupassa, hänen näkökenttäänsä ilmestyi yllättäen valopalloja, jotka kasvoivat ja kutistuivat.
Kokemus tuntui oudolta, mutta selitys löytyi nopeasti.
– Kun soitin isälle, hän sanoi, että tervetuloa kerhoon, ne ovat näköhäiriöitä, migreeniä. Meillä migreeni valitettavasti kulkee suvussa, Hiltunen kertoi Huomenta Suomen haastattelussa.
Vaikka migreeni oli vaivannut Hitusta lapsesta asti, vasta auraoireet saivat ymmärtämään sen, että kyse ei ollut tavallisesta päänsärystä.
Lue myös: Mistä tietää, onko päänsärky migreenin aiheuttamaa?
Eturiviltä katosivat päät
Kerran auraoireet iskivät kesken englanninkielisen luennon.
– Huomasin, että eturiviltä hävisivät päät pois. Ymmärsin kyllä heti, että kyseessä on migreenikohtaus, mutta yrittäjänä jatkoin hommia. Sanoin vain yleisölle, että joko teiltä tipahtivat päät pois tai sitten kävi niin, että sain migreenikohtauksen. Sanoin vielä, että jatkan kyllä luentoa, että kestäkää minua.
– Ja niin minä sitten sen pidin ja sain aika hyvät palautteetkin. Minusta tosin tuntuu, että tuli vähän säälipisteitä, hän naurahtaa.
Lue myös: Voiko ukkonen oikeasti aiheuttaa päänsärkyä? Tästä ilmiössä on kyse
"Puolet kuukaudesta märkä rätti pään päällä"
Migreeni on vaikuttanut voimakkaasti sekä Hiltusen arkeen että työhön.
Pahimpina vuosina hänellä oli yli 15 migreenikohtausta kuukaudessa.
– Käytännössä puolet kuukaudesta meni siihen, että maattiin pimeässä märkä rätti päällä ja otettiin lääkkeitä, Hiltunen kertoo.
Nykyään tilanne on toinen. Biologiset estolääkkeet ja pistoshoidot ovat vähentäneet kohtausten määrää muutamaan kuukaudessa ja tehneet niistä aiempaa lievempiä.
– Huomaan kuitenkin aina, kun lääkkeistä alkaa vaikutus mennä. Vaikka minulla ei olisi aikaa kalenterissa, pää kyllä huomauttaa, että on aika mennä ottamaan seuraavat lääkkeet.
Lue myös: Huima kehitys migreenilääkkeissä: "Jos potilaalla oli 15 päänsärkypäivää kuukaudessa, nyt voi olla nolla"
Moni sinnittelee töissä
HUSin neurologin ja dosentin Ville Arton mukaan Elina Hiltusen tarina on monelle migreeniä sairastavalle tuttu. Sairaus ei aina näy pitkinä sairauspoissaoloina, vaan usein työpäivä tehdään oireista huolimatta.
– Migreeni on paljon muutakin kuin päänsärkyä. Siihen voi liittyä pahoinvointia, aistiyliherkkyyttä, näköhäiriöitä ja aivosumua. Silti moni sinnittelee töissä kohtauksen aikana, Artto sanoo.
Arton mukaan migreenin voi laukaista moni asia, mutta tyypillisin laukaisija on stressi – tai sen laukeaminen.
– Tyypillisesti vaikkapa perjantaina tai lauantaina tulee migreeni, kun työviikosta selvitään tai kun loma alkaa. Lisäksi migreenin voivat laukaista kaikenlainen epäsäännöllisyys, epäsäännöllinen vuorokausirytmi, huonosti nukutut yöt, vuorotyö, väliin jääneet ateriat, jotkin ravintoasiat, alkoholi ja kaikkein tyypillisimmin punaviini.
Naisilla myös hormonit vaikuttavat asiaan.
– Kuukautisten yhteydessä voi tulla se kuukauden hankalin migreenikohtaus, joka kestää päiväkausia ja johon kaikkein huonoiten hoidot voivat tehota.
Lue myös: Vaihdevuosioireet voivat yllättää rajuudellaan – "Päässäni pyöri mantra, etten halua enää elää"
"Tiesin, että kohta napsahtaa"
Hiltunen kertoo, että hänellä kohtauksen aiheutti aiemmin etenkin alkoholi.
– En pysty enää juomaan yhtään alkoholia. Vaikka tekisi mieli juoda vain lasi skumppaa, se hinta, jonka siitä maksan, on aika kova.
Myös kirkkaat valot ja voimakkaat tuoksut voivat käynnistää kohtauksen.
– Nyt esimerkiksi tässä studiossa on aika kirkkaat valot. Sen takia minulla on arskat mukana, vähän niin kuin turvallisuussyistä, Hiltunen kommentoi aurinkolasit päänsä päällä.
Tuoksuja on vaikeampi välttää.
– Kerran lentokoneessa viereeni tuli yksi naishenkilö, jolla oli tosi voimakas parfyymi. Tiesin, että kohta napsahtaa, ja niinhän se tuli sitten semmoinen oikea kunnon migreeni siinä.
Myös stressin laukeaminen on Hiltusellekin tuttu migreenin aiheuttaja.
– Stressi on siinä mielessä vähän hassu juttu, että kun esimerkiksi käyn esiintymässä ja muuta, ei minulla siellä yleensä esiintymisessä migreeni tule, tai yhden kerran vain on tullut. Mutta sitten jos se tulee, se tulee sen jälkeen.
– Eli tiukat paikat kyllä mennään ihan hyvin, mutta sen jälkeen kärsitään.
Lue myös: Suuri huoli työelämässä – "Jokaisen yrityksen pitäisi herätä"
Työpaikoilta kaivataan joustoa
Hiltusen mukaan kaikki eivät ymmärrä sitä, miten kokonaisvaltaisesti migreeni vaikuttaa.
– Muistan, kun minun lapseni kerran kertoi jonkun koulussa sanoneen, että hänelläkin on välillä pää kipeä, kun lapseni oli kertonut pahasta migreenistään.
Migreeni ei ole siis vain päänsärkyä, Hiltunen muistuttaa. Se ei kuitenkaan estä edes vaativaa työtekoa ja menestystä.
– Minua aina vähän häiritsee näissä keskusteluissa se, että jotenkin ajatellaan, että migreeni‑ihmiset eivät pysty tekemään kunnolla töitä. Olen itse tehnyt kaksi väitöskirjaa ja kirjoitan kuudettatoista kirjaa. Eli kyllä migreeni‑ihmisetkin pystyvät tekemään töitä, mutta eivät välttämättä samalla lailla kuin kaikki muut.
– Kun työpaikalla osataan joustaa sopivasti, saadaan kyllä migreenipotilaistakin kaikki irti.
Migreenipäivänä valaistaan rakennuksia sinisiksi
Tällä viikolla vietetään Migreeniviikkoa.
Euroopan migreenipäivänä lauantaina kaupungit eri puolilta Suomea osoittavat tukensa migreenin ja päänsärkysairauksien kanssa kamppaileville sinisin kaupunkivalaistuksin.
Sinisiksi valaistaan muun muassa Turun Kirjastosilta, Rauman ja Lappeenrannan kaupungintalot, Espoon Kulttuurikeskus ja Oulun ja Kuopion kaupunginteatterien tornit.
Lisää aiheesta alla olevalla videolla: Migreeni on paha työkykysyöppö – mitä asialle voisi tehdä?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Huomenta Suomen löydät MTV Katsomosta!
