Mestarivalmentaja Antti Törmäsen kiire pysähtyi syöpädiagnoosiin – pohjalla ystävän kuolema ja vaimon rajut koronaoireet: "On tämä aika kova vuosi ollut"

LUE MYÖS: Antti Törmänen, 50, näytti olevan jo varmassa Leijonien valmentajaputkessa – olisi kuitenkin kieltäytynyt kutsusta: "Upea pesti mutta olisin sanonut ei kiitos"

Törmänen jäi pois sveitsiläisseura EHC Biel-Biennen valmennustehtävistä heinä-elokuun vaihteessa. Takana oli vaativa leikkaus ja edessä kuuden kuukauden kemoterapia.

Kolme kautta Bieliä valmentanut Törmänen ei tuolloin halunnut tarkemmin kommentoida sairauttaan, mutta nyt vajaat kaksi kuukautta myöhemmin hän kertoo lisää tilanteestaan.

– Sappirakon syövästä on kyse. Minulla on ollut kaksi isoa operaatiota. Ensimmäisessä sappirakko otettiin pois ja kuuden päivän kuluttua siitä patologi vahvisti syövän, Törmänen kertoo MTV Urheilulle.

Kolme viikkoa syöpädiagnoosin jälkeen Törmänen oli uudessa, kuusi tuntia kestäneessä leikkauksessa. Se meni hyvin, ja sen jälkeen vuoden 1995 maailmanmestari sai toipua kolme viikkoa ennen ensimmäisen kuuden viikon hoitojakson aloittamista.

Viime tiistaina alkoi toinen erä. Näillä näkymin kemoterapiaa jatketaan kerran viikossa reilun tunnin ajomatkan päässä sijaitsevassa Lausannessa helmikuun puoliväliin asti.

– Vointi on vaihteleva, mutta iso juttu on, että olen pystynyt urheilemaan – en kylläkään koko aikaa – mutta pystyn kävelemään, pyöräilemään ja pikkuhiljaa vatsalihakset alkavat toipua niin, että pystyn tekemään muutakin enemmän ja enemmän.

– Jokaisella, joka on kemoterapian kokenut, tulee hetkiä, jolloin olo ei ole niin hyvä kuin haluaisi, Törmänen toteaa.

Haastattelun hetkellä Törmänen oli juuri matkalla tapaamaan joukkuettaan viiden syntymäpäiväkakun kanssa. Lauantaina hän täyttää 50 vuotta.

Vaimon rajut koronaoireet ja ystävän kuolema lisänneet vuoden vastoinkäymisiä

Vuosi 2020 on ollut Sveitsissä mestaruuden vuonna 2013 voittaneen Törmäsen perheelle rankka. Hän itse sairasti alkuvuodesta koronaviruksen melko lievänä, mutta vaimoon tauti iski paljon kovemmalla voimalla.

– Kärsimme pitkästi siitä, mutta hän on onneksi nyt myös paremmassa kunnossa ja pikkaisen töitäkin aloitellut, Törmänen sanoo.

– On tämä aika kova vuosi ollut. Se oikeastaan lähti jo viime vuoden puolelta, kun ystäväpiirissä tuli yksi ikävä poismeno. Siitä lähti vähän huonompi jakso.

Kausi jäi Sveitsissäkin kesken maaliskuussa. Pudotuspelejä ei pelattu lainkaan. Niihin Biel-Bienne oli lähdössä runkosarjan vitostilalta. Epätietoisuuden keskellä Törmänen jatkoi uuden joukkueen rakentamista ja harjoitussuunnitelman luomista yhdessä seurajohdon kanssa, kunnes hänen vointinsa alkoi yllättäen heiketä.

– Vaivat alkoivat tulla heti (koronasta toipumisen) perään, mutta diagnoosia ei siinä löytynyt. Sitten selvisi, että kyllä tässä on pakko hypätä arjesta pois, Törmänen toteaa syöpädiagnoosistaan.

Joukkuetta tervehtiessä oltava varovainen

Vastoinkäymisten vuosi on rauhoittanut kiekkovalmentajan arjen totaalisesti. Tällä hetkellä hän keskittyy lajin sijaan toipumiseensa, vaikka pyrkii olemaan edelleen aktiivisesti joukkueeseen yhteydessä. Päävalmentajan vastuuta kantaa Törmäsen entisestä seurasta SC Bernistä tullut Lars Leuenberger.

– Olen käynyt siellä höpöttelemässä melkein aina, kun vointi on ollut hyvä. Nyt kun kausi alkaa, käyn siellä myös, mutta totta kai varuillaan pitää olla. Yhden kerran jo tuli, mistä lie, pikku kurkkukipu. Ja kun vastustuskyky on heikompi, sitä oltiinkin sitten sivussa, Törmänen sanoo.

– Minulla on tässä nyt viisi kakkua autossa, jotka vien pojille synttärien kunniaksi. Heillä on tuplapelit edessä tänään ja huomenna, joten saavat sitten ainakin mahat täyteen ennen niitä, hän jatkaa.

Halleissa elämää, mutta rajoitukset vaikuttavat merkittävästi

Sveitsissä kauden on tarkoitus alkaa kotimaan SM-liigan tavoin lokakuun 1. päivänä. Katsomokapasiteettia on rajoitustoimien takia leikattu kahteen kolmasosaan maksimista, mutta tämä koskee vain istumapaikkoja.

Tavallisesti fanien hyppimisestä notkuviin seisomakatsomoihin ei turvavälien ylläpitämiseksi voida päästää lainkaan katsojia. Tämä iskee näin ollen seuroihin hyvin eri tavalla. Vieraskannattajia ei tapahtumiin oteta lainkaan.

– Meillä kapasiteetti on normaalisti 6 500, ja nyt saamme ottaa peleihin 3 700 katsojaa. Sitten taas SC Bernin halliin mahtuu 17 131 katsojaa, mutta se saavat ottaa vain 6 500, koska siellä on iso seisomakatsomo, johon ei voi ottaa yleisöä, Törmänen selvittää.

– Voi vain kuvitella, millainen muutos tunnelmassa siellä on tunnelma, kun yli 10 000 ihmistä jää joka pelistä pois.

Keski-Euroopassa fanien luoma tunnelma on tapahtumille elintärkeää, joten tyhjille katsomoille pelaaminen tuskin toteutuisi Sveitsissä, Saksassa ja Itävallassa.

Rikkaassa Sveitsissä seurat todennäköisesti kestävät hetkelliset takaiskut, mutta esimerkiksi turismin väheneminen tekee koko ajan hallaa maan taloudelle. Törmänen kiittelee päätöstä, jonka turvin pelit on mahdollista käynnistää.

– Täällä on onneksi ymmärretty se, että vaikka täällä on kova työntekemisen kulttuuri, niin arkeen pitää saada myös hupia. Maskipakko on siinä pieni vaiva.