Kun "menevä mies" valitsi autoa, tuli hänen keskittyä neljään pääasiaan, kertoo 1970-luvulta peräisin olevaa kirjaa lainaava Uusi Suomi.
Aaro Vakkuri kirjoitti vuonna 1973 oppaan 12 tunnissa meneväksi mieheksi. Menevällä miehellä viitataan menestyneeseen ja elämäntavoiltaan muodikkaaseen mieheen.
Vakkurin mukaan menevällä miehellä tulee olla auto. Hänen mielestään ainoa poikkeus on nuori mies, joka voi korvata auton puuttumisen vastustamalla autoja ja autoilua.
Reikiä pakoputkeen ja neljä riittävän isoa tuhkakuppia
Autoa valittaessa piti keskittyä neljään pääasiaan: auton ulkonäköön, mittaristoon, ääneen ja tuhkakuppiin.
Autossa tuli olla metalliväri, koska se oli melko uusi juttu 70-luvulla. Kromiosia ja ikkunapinta-alaa piti olla paljon.
Vakkurin kirjoittaman kirjan mukaan vakiovarusteena oleva mittaristo ei kelvannut alkuunkaan, vaan sitä piti täydentää muun muassa kierrosluku-, öljynpaine- ja alipainemittareilla.
Moottorin piti myös kuulostaa voimakkaalta ja murista matalalta. Äänen sai Vakkurin mukaan sopivaksi tekemällä reikiä pakoputkeen.
Tärkeä varuste oli myös tuhkakuppi, joita autossa tuli olla vähintään neljä kappaletta. Niiden piti olla niin suuria, että niihin mahtui puoliksi poltettu sikari – mieluiten Henry Clay tai Corona.
Nämä autot eivät kelvanneet "menevälle miehelle"
Vakkurin antamista kriteereistä pystyy päättelemään, että sopivia autoja ei todellisuudessa ollut kovinkaan montaa.
Toivottujen ominaisuuksien lisäksi hän listaa kirjassaan 21 autoa, joita menevän miehen ei tule edes harkita. Tässä niistä kymmenen.