Meksikon maanjäristyksessä ei tiettävästi suomalaisuhreja

Matkustusilmoituksen Meksikoon on tehnyt Erikssonin mukaan 421 suomalaista. Heistä valtaosalle on lähetetty tekstiviesti tai sähköposti, jossa annetaan yhteystietoja ulkoministeriön päivystyskeskukseen ja kehotetaan seuraamaan viranomaisen ohjeita.

Meksikossa Suomen aikaa eilisiltana sattuneen järistyksen voimakkuus oli 7,1. Siinä on viimeisimmän tiedon mukaan kuollut yli 220 ihmistä.
Erikssonin mukaan uhriluku todennäköisesti nousee, sillä järistyksen keskus oli tiheästi asutulla alueella.

Jälkijäristyksiä on tullut jo toistakymmentä, mutta ne ovat pysyneet lievinä. Lisäjäristyksiä on kuitenkin odotettavissa, Eriksson vakuuttaa.

– Esimerkiksi vajaa pari viikkoa sitten sattuneen maanjäristyksen jälkeen tuli yli 700 jälkijäristystä.

Katu muuttui hyytelöksi 

Eriksson itse oli maanjäristyksen aikaan autossa matkalla residenssille pääkaupunki Mexicossa.

– Pysähdyimme jalkakäytävän viereen. Kun nousin autosta ulos, oli aivan kuin hyytelöllä olisi kävellyt. Koko maa aaltoili, ja silloin oli kyllä kaikilla tiedossa, että tämä oli hyvinkin iso maanjäristys, suurlähettiläs kuvailee.

Eriksson kertoo, että paikallisuutisten mukaan Mexicossa vajaat 40 rakennusta on täysin romahtanut järistyksestä. Myös liikenne jumiutui täysin keskellä päivää paikallista aikaa sattuneessa järistyksessä.

– Meidänkin henkilökuntamme on kävellyt tänään kotiin. Koulut ja yliopistot ovat ainakin tämän ja huomisen päivän suljettuina, että ei olisi niin paljon liikennettä.

Tiistainen järistys sattui päivälleen 32 vuotta sen jälkeen, kun Meksikon pääkaupunkia ravisteli järistys, jossa kuoli jopa 10 000 ihmistä. Eriksson uskoo, että vaikka uhriluku varmasti nousee, kuolemantapauksia on tällä kertaa huomattavasti vähemmän.

– Meksiko otti kyllä opikseen vuoden 1985 maanjäristyksestä. Sen jälkeen rakennussääntöjä on tiukennettu, ja rakennusprojekteissa on huomioitu maanjäristysalttius. Voisin varmasti sanoa, että nyt tuhoutuneet rakennukset on varmasti rakennettu ennen vuotta 1985.

Evakuointeja on Erikssonin mukaan tehty jonkin verran esimerkiksi sairaaloista, jotka kärsivät tuhoja järistyksessä.