Media-alan vaikuttajat peräänkuuluttavat perusteluita poliitikkojen mediakritiikille. Esimerkiksi ministerit eivät voi vaikutusvaltaisen asemansa takia puhua mitä tahansa, vaan heidän pitää pystyä perustelemaan väitteensä. Näin arvioivat Journalistiliiton, Julkisen sanan neuvoston ja Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtajat.
Elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) väitti maanantaina Ylen Ykkösaamussa ja A-studiossa, että Suomessa on toimijoita, jotka levittävät kansainväliselle medialle virheellisiä väitteitä Suomen hallituksesta. A-studiossa hän sanoi, että Twitterissä näin toimivat eräät tutkijat, some-aktiivit ja toimittajat.
Viime viikolla Rydman kirjoitti Twitterissä, että "Suomessa media ja oppositio ovat asiattomalla leimaamisellaan kilvan tuottaneet aineistoa Putinin propagandan käyttöön".
Päätoimittajien yhdistyksen puheenjohtaja Jouni Kemppainen muistuttaa, että ministereillä, kuten kaikilla muillakin, on oikeus kyseenalaistaa tutkijoiden ja median toimintaa.
– Olisi kansalaisyhteiskunnan ja demokratian näkökulmasta parasta, että väitteet pystyttäisiin mahdollisuuksien mukaan yksilöimään ja perustelemaan. Nyt ei näytä siltä, Kemppainen sanoo STT:lle.
Hän pitää Rydmanin väitteitä omituisina. Ne kertovat hänen mukaansa erityisesti perussuomalaisten vaikeasta ja sekavasta alkutaipaleesta hallituksessa.
Poliitikoilla suuri vastuu puheistaan
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Eero Hyvönen muistuttaa, että johtavilla poliitikoilla on suuri vastuu puheistaan. Ne vaikuttavat yhteiskunnan toimivuuteen.
– Jos heidän toimintansa johtaa tilanteeseen, jossa yhteiskunnan ilmapiiri kiristyy entisestään, saattaa se olla tulevaisuuden kannalta aika huono juttu, Hyvönen sanoo.
Hyvönen pitää erityisen riskialttiina, jos kansalaisten luottamus mediaan heikkenee. Tällä voi olla vakavia käytännön seurauksia muun muassa kriisitilanteissa.
Hän muistuttaa, kuinka Yhdysvalloissa, jossa luottamus uutismediaan on heikko, koronapandemian aikana perättömät teoriat levisivät voimakkaasti ja viranomaisten asettamien rajoitusten vastustaminen oli laajaa.
Suomalaiset ovat perinteisesti luottaneet mediaan. Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin tämänvuotisen raportin mukaan noin 70 prosenttia suomalaisista luottaa useimpiin uutisiin. Suomi kuuluu raportin mukaan maihin, joissa on pienin kriittisesti mediaan suhtautuvien osuus.
Hyvönen pitää erityisen vakavana, jos korkeassa asemassa olevat poliitikot kohdistavat ulostulonsa yksittäisen toimittajan ammattitaitoon ja persoonaan.
Journalistiliitto huomautti heinäkuun alussa, että osa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliitikoista oli maalittanut Iltalehden toimittajaa tämän kolumnin ja sosiaalisen median ulostulojen jälkeen. Tässä yhteydessä muun muassa Wille Rydman arvosteli Twitterissä toimittajaa ja nosti myös osassa tviiteissään esille tämän nimen.
Julkisessa keskustelussa huolestuttavia piirteitä
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on lukenut Rydmanin tuoreista näkemyksistä mediasta.
Myös Aho arvioi, että niillä voi olla vakavia seurauksia. Kansalaiset voivat ministerien mallin mukaan alkaa kyseenalaistaa tutkijoita ja mediaa. Myös muiden instituutioiden kyseenalaistaminen voi lisääntyä.
– Silloin, kun yhteiskunnassa jokin instituutio arvostelee voimakkaasti toista instituutiota, sen seurauksena yleensä molemmat niistä heikkenevät, Aho sanoo.
Ahon mukaan Suomen yhteiskunnan toimivuus on perustunut pitkälti juuri instituutioiden toimivuuteen.
– Jos niitä ruvetaan kyseenalaistamaan, sillä on iso merkitys yhteiskunnan toimivuuteen.
Aho on huolissaan, että Rydmanin ja muiden poliitikkojen viime aikoina esittämät vihamieliset kommentit lisäävät vihamielistä suhtautumista tutkijoihin ja mediaan. Hän kertoo, että osa tutkijoista pidättäytyy osallistumasta julkiseen keskusteluun vihapuheen ja maalittamisen pelosta.
Ahon mielestä viimeaikaisessa julkisessa keskustelussa on huolestuttavia piirteitä. Näihin kuuluvat myös Rydmanin maanantaiset kommentit.
Keskustelussa on ollut Ahon mukaan paljon epämääräistä puhetta ja väitteitä, joissa mielipiteitä esitetään totena. Tähän ovat olleet osallisena sekä eräät poliitikot että median edustajat.
Aho toivookin, että kaikki julkiseen keskusteluun osallistuvat miettisivät tarkemmin, mitä sanovat. Nyt politiikan asiakysymykset ovat jääneet taustalle.
19.7.2023 kello 14.53: Juttuun korjattu Rydmanin tviitteihin liittyvät viittaukset. Hän nosti esille toimittajan nimen, joskaan ei kaikissa tviiteissään. Korjattu ja täydennetty muotoilu 1.väliotsikon jälkeen 7. kpl. Rydman nosti esille toimittajan nimen osassa tviittejään, ei alun perin linkitetyssä. Lisätty kahden muun tviitin linkki.