Helsingin yliopiston tutkijoihin kohdistunut häirintää – "Tutkimusta tehtävä vapaasti politiikasta riippumatta"

Helsingin yliopiston tutkijoihin kohdistunut häirintää – "Tutkimusta tehtävä vapaasti politiikasta riippumatta" 2:05
Katso video: Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nodlund kertoo, millaista häirintää tutkijat ovat kokeneet ja miten yliopisto puuttuu siihen.

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Maiju Kettunen

    maiju.kettunen(at)mtv.fi

    Viimeaikainen somehäirintä ja maalittaminen eivät rajoitu vain toimittajiin, sitä ovat kokeneet myös tutkijat. Helsingin yliopiston vararehtori Kai Nodlund kertoo, millaista häirintää tutkijat ovat kokeneet ja miten yliopisto puuttuu siihen.

    Helsingin yliopiston tutkijat kokivat somehäirintää jaettuaan näkemyksensä tuoreesta hallitusohjelmasta keskusteluohjelmassa. Häirintä sai monia muotoja: asioita väritettiin ja kärjistettiin, sekä lauseita irrotettiin asiayhteyksistä. Tutkijat ovat saaneet myös ikävää henkilöön menevää palautetta. Tietojen mukaan häirinnän kohteeksi on joutunut ainakin neljä tutkijaa.

    Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom twiittasi tiistai-iltana Helsingin yliopiston tutkijoihin kohdistuneesta häirinnästä ja rohkaisee tutkijoita tuomaan näkemyksensä esiin vaikeasta tilanteesta huolimatta.

    Vararehtori Nordlundin mukaan yliopisto on laajentanut työkalujaan tuen tarjoamiseen ja pyrkii puuttumaan häirintään mahdollisimman varhain. Somea ja siellä käytävää keskustelua seurataan jatkuvasti. Häirintää ilmetessä tutkijoihin otetaan yhteyttä ja kerrotaan, että yliopistolta saa lisätukea tarvittaessa.

    Objektiivista tiedettä häirinnästä huolimatta

    Nordlundin usko tieteen pysymiseen objektiivisena on vahva, vaikka häirintää esiintyykin.

    Helsingin yliopisto kannustaa tutkijoita tuomaan julkisuuteen omaa ammattitaitoaan. Sanomiset on syytä silti valita huolellisesti ja käyttää sanoja, joita ei voi ymmärtää väärin.

    – (Häirinnän) ei tietenkään pitäisi vaikuttaa tieteen tekemiseen. Tiedettä pitäsi tehdä objektiivisesti ja niistä aiheista, mitkä ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.

    Nordlundin mukaan kokonaiskuvassa häirintä ei ole vaikuttanut tieteen tekemiseen tai laatuun. Sitä on vaikea kuitenkaan mitata ja siksi sitä onkin tärkeää seurata.

    – Tutkijan tulee tehdä kaikkensa, jotta tutkimusta pystytään tekemään vapaasti politiikasta riippumatta, Nordblom summaa.

    Vararehtorin havaintojen mukaan uusi hallitusohjelma on luonut piikin häirintätapauksiin. Ohjelmaa muodostettiin pitkään ja se jakaa paljon mielipiteitä, mikä on kärjistänyt keskustelua.

    Mitä on maalittaminen?

    • Maalittaminen on järjestelmällistä häirintää, jossa ihmisiä usutetaan yksilön kimppuun

    • Tavoitteena vaientaa uhri ja vaikuttaa tämän yhteiskunnalliseen tai ammatilliseen toimintaan

    • Pyrkimyksenä saattaa uhri huonoon valoon suuren yleisön silmissä

    • Maalittamisen keinoihin kuuluu muun muassa vihapostin lähettäminen, mustamaalaus, uhkailu, sekä yksityistietojen levittäminen julkisuuteen

    • Maalittamisen pelko voi vaikuttaa julkiseen keskusteluilmapiiriin ja vahingoittaa oikeusvaltiota

    Lähde: Rikosuhripäivystys

    Toimittajat ja tutkijat maalittamisen ja somehäirinnän kohteina – uskaltaako pian kukaan sanoa enää mitään? Katso koko haastattelu:

    Toimittajat ja tutkijat maalittamisen ja somehäirinnän kohteina – uskaltaako pian kukaan sanoa enää mitään? 9:14

     

    Lue lisää aiheesta:
    Häirintä Sosiaalinen media Tiede Yliopisto Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •