Tuhoisasta World Trace Centerin kaksoistornien terrori-iskusta tulee tänään kuluneeksi 25 vuotta. Tutkijan ja iskujen aikaisen Yhdysvaltain presidentin mukaan iskuista ei ole opittu.
WTC-iskulla oli seuraus, joka on kestänyt yli kaksi vuosikymmentä.
Se sysäsi maailman ja erityisesti Yhdysvallat terrorismin vastaiseen sodan aikakauteen: Afganistanin sota laajeni, kun Yhdysvallat lähti jahtaamaan iskun toteuttaneen terroristijärjestö Al Qaidan johtajaa Osama bin Ladenia.
Taleban kaadettiin, sitten katse siirtyi Irakiin ja alkoi Irakin sota, Saddam Husseinin hallinto kaadettiin, Lähi-itään muodostui terroristisia "herhiläisiä" ja lopulta terrorijärjestö Isiksen kalifaatti, ja sitä myötä pakolaiskriisi paisui Euroopassa.
– Valtavat heijastusvaikutukset, toteaa Olli Ruohomäki, vieraileva tutkija Ulkopoliittisesta instituutista.
Lue myös: WTC-iskuista jo 25 vuotta – näin maailmaa mullistaneen päivän traagiset tapahtumat etenivät
Nyt katse on siirtynyt pitkälti Ukrainaan ja Lähi-itään, ja Lähi-idässä Iraniin ja Israeliin, mutta se ei Ruohomäen mukaan tarkoita sitä, etteikö radikaali islamistinen liikehdintä olisi edelleen ongelma. Sitä se on edelleen.
– Silloin, kun kaksoistorneihin hyökättiin, oli noin kolmisenkymmentä radikaalia islamistista ryhmää. Tänä päivänä niitä on yli 80.
Ryhmittyvät ovat siirtyneet Ruohomäen mukaan myös Afrikkaan, Sahelin alueelle Saharan eteläpuolelle, mutta edelleenkin Isiksen rippeitä on jäljellä Irakin ja Syyrian rajamaastossa.
Lue lisää: Yhdysvallat iski Isisiä vastaan Syyriassa (12/2025)
Tutkijan mukaan radikaali-islamistiset ryhmittyvät "voivat hyvin" nimenomaan sellaisilla alueilla, joissa valtiolla ei ole kontrollia rajoistaan.
– Niger, Mali. Hyviä esimerkkejä, nimenomaan Sahelin alueella.
Pitkä jälkipyykki
Yhdysvalloissa WTC-iskujen niin sanotusti jälkipyykkiä on pesty näihin päiviin asti.
Viimeksi tiistaina yhdysvaltalainen CNN kertoi New Yorkin kaupungin julkaisemista, aiemmin salatuista asiakirjoista uutta tietoa. Kaupungin ilma ei ollut turvallista hengittää tapahtumapaikalla iskujen jälkeen. Asiakirjojen mukaan kaupungin viranomaiset tiesivät sen, mutta väittivät julkisuudessa toista.
Lue lisää: CNN: New Yorkin terrori-iskuista uutta tietoa – salaiset asiakirjat julki
Elokuun lopulla puolestaan Yhdysvaltojen sotilastuomioistuin päätti alkamispäivämäärän terrori-iskujen epäillyn pääsuunnittelijan Khalid Sheikh Mohammedin ja kolmen muun syytetyn oikeudenkäynnille. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa heinäkuussa 2028.
Terroriteoista syytettyjen oikeudenkäynnistä väännettiin vuosia. Vääntö liittyi kysymykseen siitä, voivatko miehet saada reilun oikeudenkäynnin Yhdysvalloissa sen jälkeen, kun maan tiedustelupalvelu CIA kidutti heitä terrorismin vastaisessa sodassa.
Syytettyjen kanssa oli tehty tunnustussopimus, jossa tiettävästi Mohammed ja muut syytetyt olisivat tunnustaneet syyllisyytensä vastineeksi, ettei heitä vastaan olisi haettu kuolemantuomiota. Sopimus olisi kiertänyt ongelman reilusta oikeudenkäynnistä.
Lue lisää alla olevista linkeistä:
WTC-iskujen pääsuunnittelijan tunnustussopimus kumottu
WTC-iskujen epäilty pääsuunnittelija oikeuden eteen vuonna 2028
Mitä opittiin?
Moni asia meni Yhdysvalloissa 25 vuotta sitten pieleen.
– Turvallisuusviranomaiset ja tiedusteluelimet eivät jakaneet tietoa (toisilleen) eli ei ollut yhteistä tilannekuvaa. Oli ehkä myöskin ylimielisyyshybris (liioiteltu itsevarmuus) aseellisia ei-valtiollisia ryhmittymiä kohtaan, Olli Ruohomäki arvioi.
Mitä WTC-iskuista sitten opittiin? Yleisesti varautuminen eli yhteisen tilannekuvan luominen ja valvonta on parantunut. Niin ikään lentoliikenteessä turvallisuutta on tiukennettu, niin ettei vastaavaa pääsisi tapahtumaan.
Toisaalta riittävästi ei ole opittu. Sitä mieltä ainakin on WTC-iskujen aikaan Yhdysvaltoja johtanut presidentti George W. Bush.
– Toisinaan kansakuntamme valitsee eristäytymispolitiikan, jossa ajatellaan, että kotimaan ongelmat riittävät, eivätkä muualla maailmassa tapahtuvat asiat jaksa kiinnostaa. Minusta tämä näyttää siltä, että syyskuun 11. päivän iskuista ei ole opittu. Se, mikä tapahtuu muualla, vaikuttaa myös meidän kansalliseen turvallisuuteemme.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Olli Ruohomäki jakaa presidentti Bushin toteamuksen.
Nämä ovat seuraavat uhat
Ruohomäki kiinnittäisi huomiota erityisesti heinäkuussa Ceutassa nähtyyn siirtolaiskriisiin.
– Potentiaalisesti juuri tuollaisissa kaoottisissa tilanteissa voi tulla soluttautujia (maahan).
Toiseksi Ruohomäki nostaa varjoyhteisöt eli käytännössä yhteiskunnasta erillään elävät yhteisöt.
Esimerkkejä on niin Molenbeekista Belgiasta, Pariisin getto Ranskasta ja erinäiset alueet Britanniassa.
Erityisesti huolta tulee kantaa maahanmuuttajataustaisista nuorista miehistä.
– Heillä tulee olla tunne, että he kuuluvat johonkin ja, että on näkymää.
Henkilö, joka ei tunne kuuluvansa yhteiskuntaan, on helposti manipuloitavissa esimerkiksi radikaalisislamistisiin ajatuksiin. Se voi tapahtua Ruohomäen mukaan niin sosiaalisen median avulla kuin tekoälylläkin.
Erästä asiaa Ruohomäki ihmettelee. Drooneilla ei ole tehty vielä terroristisia iskuja tai edes iskuyrityksiä.
