Tokiossa olympiapronssia 200 metrin rintauinnissa uinut Matti Mattsson taisteli vuosia terveysongelmien kanssa. Lopulta keliakia-diagnoosi auttoi ratkaisevasti häntä kohti olympiamenestystä.
Pääkuvan video: Katso Matti Mattssonin upean pronssiuinnin kohokohdat!
Nuori Mattsson ilmoitti Lontoon olympialaisten uintisuoritustensa jälkeen, että aikoo voittaa Riossa 200 metrillä kultaa. Sanoista tuli pitkäksi aikaa painolasti, mutta oli lastia myös 197-senttisessä kehossa.
Mattsson kävi jo vuonna 2014 tutkimuksissa selvittämässä, onko hänellä keliakia. Ruoka ei imeytynyt, energia ei riittänyt altaassa ja paino nousi. Tokiossa Mattsson painaa noin 93 kiloa, eli hän on 20 kiloa kevyempi kuin uransa painavimpina aikoina.
– Kun pistää kahdenkympin levykiekon haarojen väliin ja rupeaa vetämään leuanvetoa, siitä tietää, Mattsson vertasi välieränsä jälkeen tuntumaeroa uidessa.
(Artikkeli jatkuu kuvan alla)
Mattssonilta alkoi lähteä vuodenvaihteessa 2017-18 hiuksia tukkoina. Häneltä on lähtenyt muutkin ihokarvat, syynä on autoimmuunisairaus alopecia. Lääkäri sanoi Mattssonille, että autoimmuunisairaudet kulkevat usein käsi kädessä. Sellainen on myös keliakia.
LUE MYÖS: Matti Mattsson herkistyneenä olympiapronssin jälkeen: Vaimo saanut suurimman tuskan, yksi mies käänteentekevässä roolissa – “En olisi uinut enää moneen vuoteen”
Vaikka keliakiaa ei aiemmin löydetty, Rion jälkeen Mattssonin valmentajaksi tullut Eetu Karvonen sanoi, että ruuansulatuksessa on pakko olla jotain hämminkiä.
– Se oli jatkuvaa, että treeneissäkin yhtäkkiä energiavarastot romahtivat, eikä saanut altaassa mitään kunnolla tehtyä. Sitä ruvettiin taas selvittämään ja yritettiin oikeasti löytää syy, ja lopulta keliakia löydettiin, Mattsson muisteli Tokiossa ennen kisasuoritustensa alkua.
– Ravinto ei imeytynyt kehoon, ja sillä on suuri vaikutus kestävyysurheilussa. Monta vuotta uskottelin, että kun treenaan kovaa, elimistö vain käy kovilla kierroksilla.
Kun ongelmien juurisyy oli selvillä, alkoi toipuminen ja nousu takaisin kohti huippua. Vuoden 2013 MM-pronssimitalisti oli ajautunut jo menetettyjen lupausten kastiin, mutta terveenä, henkisesti kasvaneena ja Karvosen kanssa oikeanlaisessa harjoittelussa hänestä on kasvanut jälleen arvokisamenestyjä.
Vuoden 2013 ennätys on mennyt rytinällä romukoppaan tänä vuonna. Toukokuun EM-kisojen alkuerissä hän meni yli puoli sekuntia kovempaa, välierässä napattiin vielä 17 sadasosaa lisää. Tokion välierässä hän ui 1.08,22, eli 73 sadasosaa kovempaa kuin liki kahdeksan vuotta voimassa ollut vanha ennätys.
