Matti Heikkinen rutisti vapisten itsestään tunteikkaan päätöspuheen – "Lahden 2001 laskusuhdanteesta nostimme suomalaisen hiihdon sille tasolle, jolle se kuuluu"

Kisan jälkeen Heikkinen koki henkisen tyrmäyksen. Hän joutui kasaamaan itseään minuuttitolkulla ennen kuin pystyi antamaan kommentteja medialle. Kun hän saapui toimittajien eteen, katse oli tiukasti kengänkärjissä ja koko kroppa värisi.

LUE MYÖS: Tämä kuva paljastaa henkisen myllerryksen: Matti Heikkinen murtui 50 kilometrin kisan maalialueella

Hänellä on äärimmäisen vaikea kausi takana, mutta kuudessa viikossa hän teki käänteen ja pystyi taistelemaan vielä kerran arvokisoissa. Asian käsitteleminen oli vaikeaa.

– 18 vuotta ja hieno ura. Päätin, että en tähän murene, mutta on tosi vaikeaa. Ei katkeruutta, eikä mitään, mutta tämä on ollut iso osa elämää ja nyt tämä viedään loppuun tämä puhe tässä, Heikkinen kamppaili tunteitaan vastaan.

– On aika kiittää perhettä, olen tehnyt kuitenkin kaikki arvokisavenymiset yhdessä Suvin kanssa. Minulla on lapset ja perhe on kasvanut, siitä olen erittäin ylpeä, että olen pystynyt kasaamaan ympärilleni sellaiset ihmiset, jotka ovat auttaneet minua näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, 35-vuotias maailmanmestari nieleskeli. 

Matti Heikkinen toimittajien ympäröimänä.  Lehtikuva

LUE MYÖS: Suomen huoltopäälliköltä jämäkkä vastaus Krista Pärmäkosken haukkuihin – "Kyllä me sukset osataan voidella, se on taivahan tosi"

Heikkinen oli 18-vuotias, kun Lahden MM-kisojen dopingskandaali romutti suomalaisen hiihdon. Heikkinen palautti omalla osallaan uskoa hiihtämällä vuoden 2009 MM-kisoissa henkilökohtaisen pronssin sekä viestipronssi. Kahta vuotta myöhemmin hän otti uransa kruunun, maailmanmestaruuden.

– Minä olen sitä ikäluokkaa, joka syntyi 80-luvun alussa ja elin todella vaikean laskusuhdanteen Lahden 2001 jälkeen. Siitä yhdessä noustiin ja saatiin nostettua hiihto sille tasolle, mille se Suomessa kuuluu. Sen jälkeen on ollut sitten aaltoliikettä, niin kuin näissäkin kisoissa.

– Missään vaiheessa ei ole annettu periksi ja tuloksiakin on tullut. On myös aika kiittää Tonia (henkilökohtainen valmentaja Toni Roponen), hän on sellainen henkilö, jota ilman en olisi pärjännyt. Toni on ohjannut minun elämääni oikeaan suuntaan 18 vuotta. Paljon on ollut ihmisiä, tämä on raakaa yksilöurheilua, mutta hienoa tiimityötä. On tosi helpottavaa sanoa nämä sanat, Heikkinen vuodatti.

"Päätin jo Koreassa että lopetan"

Lopettamispäätös ei ole mikään hetken mielenjohde. Heikkinen sanoo työstäneensä lopettamista jo pari vuotta ja oli myös mahdollista, ettei hän olisi enää Seefeldissä hiihtänyt.

– Viidenkympin jälkeen, kun tulin Koreassa (viime talven olympialaisissa) maaliin, niin kopissa jo päätin, ennen kuin tulin teidän (toimittajien) eteen, että minä lopetan. Sitten mietin, että nukun vielä yön yli ja yritän tehdä sen käänteen vielä kerran.

– Mitään en tekisi toisin, kaikki voitava on nyt tehty. Siitä olen ylpeä kyllä.

Heikkinen hiihtää vielä kauden loppuun, sen jälkeen on aika miettiä elämän seuraavia siirtoja. Hänellä on paikka Jyväskylän kauppakorkeakoulussa ja yrittäjyys vetää puoleensa.