Kreikan saaristomeri eli arkipelagi käsittää monta saaristoa ja yli 2 000 saarta, joista 150 on asuttuja. Vuosituhansien aikana saaria ovat koetelleet sodat, merirosvot, maanjäristykset ja tulivuorenpurkaukset, mutta tänä päivänä saaret houkuttelevat matkailijoita kaikkialta maailmasta. Lue, mitä Maikkarin matkailusivut kertovat Kreikasta.
Matka saarille tarjoaa löytöretken, elämyksiä ja ikimuistoisen loman. Vaikeinta on ehkä valinnan tekeminen, minne mennä: vaihtoehtoja on niin monia ja taruja vielä useampia kreikkalaisten jumalien, sankareiden ja runoilijoiden viiletettyä pitkin saaristoa. Saarilla on muun muassa syntynyt lääketiede ja niillä on ratkaistu monia matematiikan ja filosofian ongelmia.
Erään sotasankarin tarina
Iliaan ja Odysseian tarinat herättävät yhä uusien sukupolvien mielikuvituksen. Homeroksen noin 700 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kirjoittamat eepokset loivat perustan paitsi Kreikan myös koko Euroopan kulttuurin rakentumiselle. Ilias kertoo Troijan sodasta ja Odysseus Ithakan kuninkaan Odysseus Laërtiadeen vuosikymmenen kestäneestä harharetkestä kyseisen sodan jälkeen.
Troijan sodasta palaavan Odysseuksen reittiä ei tiedetä tarkasti, ainoa yleisesti hyväksytty piste on Ithaka, josta sankari lähti sotaan ja jonne hän myös palasi. Ithaka löytyy Joonianmereltä Kefallinian saaren kupeesta.
Kefallinia on Joonianmeren suurin saari, pituudeltaan noin 50 kilometriä. Museoita löytyy ainakin saaren pääkaupungista Argostolista, mutta historia on läsnä kaikkialla. Samin kaupungin maisemia kehutaan saaren kauneimmiksi, ja sieltä voikin jatkaa Porosin lomakeskukseen huuhtomaan matkan pölyt. Fiskardon kylä löytyy saaren pohjoiskärjestä; se säilyi ehjänä vuoden 1953 tuhoisasta maanjäristyksestä, joten siellä pääsee aistimaan muun muassa venetsialaisten valloittajien kädenjäljistä vielä tänäkin päivänä.
Historian ensimmäinen kultakuume?
Odysseus lähti siis paluumatkalleen Troijasta, joka sijaitsee nykyisen Turkin alueella. Hänen uskotaan käyneen Egeanmeren pohjoispohjukassa Traakiassa. Siitä matka on voinut jatkua Thassoksen saareen, joka on historiansa aikana ollut vuoroin traakialaisten, foinikialaisten, makedonialaisten, roomalaisten ja turkkilaisten asuttama. Kullan ja marmorin lisäksi valloittajia on kiinnostanut saaren hyvä sijainti.