Strategisten etujen turvaaminen ei edellytä Lukashenkoa presidenttinä mutta demokraattinen vallanvaihto naapurissa olisi Venäjän johdon kannalta vaarallinen esimerkki, sanovat suomalaisasiantuntijat.
Venäjä vaikuttaa olevan toistaiseksi odottavalla kannalla sen suhteen, miten reagoida Valko-Venäjän tapahtumiin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja, joiden mahdollisia riskejä Moskovassa nyt punnitaan.
Erässä mielessä tilannetta voisi kuvata Venäjän kannalta toiveikkaaksi. Opposition mielenosoituksissa ei ole heiluteltu EU:n lippuja tai vaadittu läheisempää yhdentymistä länteen.
Yhtä lailla poissaolollaan ovat loistaneet vaatimukset selvän pesäeron tekemisestä Moskovan vallanpitäjiin.
– Venäjän geopoliittiset ja strategisen intressit eivät ole välittömästi uhattuina. Tavoite on Valko-Venäjän pysyminen Venäjän vaikutuspiirissä, eikä siihen välttämättä tarvita presidentti Aleksandr Lukashenkoa, sanoo tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.
Valko-Venäjä ei ole tässä mielessä Ukraina, vaan mielenosoittajien vaatimukset ovat rajoittuneet vapaisiin vaaleihin ja Lukashenkon poistumiseen vallasta.
"Hyvin vaarallinen esimerkki"
Sotilaiden ja tankkien marssittaminen Valko-Venäjälle on vaihtoehdoista epätodennäköisin, koska se saattaisi kääntyä Venäjää itseään vastaan lisäämällä länsisympatioita Valko-Venäjällä ja Venäjän vastaisia toimia lännessä.
Mutta ei toinenkaan vaihtoehto ole houkutteleva. Apulaisprofessori Katri Pynnöniemen mukaan vallan vaihtuminen vapaissa vaaleissa olisi esimerkki, jota Venäjän johto ei mielellään kotimaan kansalaisille tarjoille.
– Se saattaa kuitenkin osoittautua vähiten huonoksi vaihtoehdoksi, Pynnöniemi Helsingin yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi.
Myös Lavikainen myöntää, että demokraattinen vallanvaihto naapurissa olisi Venäjän kannalta "hyvin vaarallinen esimerkki". Toiveissa lienee hänen mukaansa edelleen, että Lukahsenko tästä jotenkin selviäisi ja maiden integraatiota voitaisiin syventää.