Strategisten etujen turvaaminen ei edellytä Lukashenkoa presidenttinä mutta demokraattinen vallanvaihto naapurissa olisi Venäjän johdon kannalta vaarallinen esimerkki, sanovat suomalaisasiantuntijat.
Venäjä vaikuttaa olevan toistaiseksi odottavalla kannalla sen suhteen, miten reagoida Valko-Venäjän tapahtumiin. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan tarjolla on vain huonoja vaihtoehtoja, joiden mahdollisia riskejä Moskovassa nyt punnitaan.
Erässä mielessä tilannetta voisi kuvata Venäjän kannalta toiveikkaaksi. Opposition mielenosoituksissa ei ole heiluteltu EU:n lippuja tai vaadittu läheisempää yhdentymistä länteen.
Yhtä lailla poissaolollaan ovat loistaneet vaatimukset selvän pesäeron tekemisestä Moskovan vallanpitäjiin.
– Venäjän geopoliittiset ja strategisen intressit eivät ole välittömästi uhattuina. Tavoite on Valko-Venäjän pysyminen Venäjän vaikutuspiirissä, eikä siihen välttämättä tarvita presidentti Aleksandr Lukashenkoa, sanoo tutkija Jyri Lavikainen Ulkopoliittisesta instituutista.
Valko-Venäjä ei ole tässä mielessä Ukraina, vaan mielenosoittajien vaatimukset ovat rajoittuneet vapaisiin vaaleihin ja Lukashenkon poistumiseen vallasta.
"Hyvin vaarallinen esimerkki"
Sotilaiden ja tankkien marssittaminen Valko-Venäjälle on vaihtoehdoista epätodennäköisin, koska se saattaisi kääntyä Venäjää itseään vastaan lisäämällä länsisympatioita Valko-Venäjällä ja Venäjän vastaisia toimia lännessä.