Marjut Kuusisto kärsi 36 pitkää vuotta pahoista allergioista ja atopiasta ennen kuin syy oireisiin selvisi. Marjut haluaa herättää tarinansa kautta kohtalotoverit hakemaan oikeanlaista apua ajoissa.
Nuoruusvuodet ovat piirtyneet Marjut Kuusiston mieleen tuskaisena aikana. Nuorella tytöllä oli pienestä pitäen taipumusta lievään niskaihottumaan. Noin viisivuotiaana tilanne paheni, kun Marjutille puhkesi voimakasta kutinaa aiheuttava ihotauti, atooppinen ekseema.
Murrosikä, 13−18 vuotta, oli nuorelle naiselle pahinta aikaa. Marjut pystyi hädin tuskin katsomaan itseään peilistä.
− Käteni olivat auki vereslihalla, sormet ihottuman haavaisuuden ja tulehdusten vuoksi aivan koppurat, silmät tukossa, huulet visvaisella rakkulalla. En hyväksynyt itseäni ollenkaan.
Terveyttä nakersi myös siitepölyallergia sekä jatkuva angiinakierre aina 18 ikävuoteen asti, jolloin Marjutilta leikattiin nielu- ja kitarisat. Lopulta taudinkuva täydentyi vielä astmalla.
"Kipukin oli kutinaa parempi tunne"
Ruokavalion ja allergian yhteys oli Marjutin nuoruudessa suhteellisen tuntematon käsite. Koulutyttö nautti lounaaksi kauppiasäitinsä liikkeestä napattuja possupihvejä, joiden päälle hän sirotteli Aromat-maustetta.
Varsinainen allergisen vihollinen, Marjut tietää nyt.
− Siinä on natriumglutamaattia. Muistan, miten kasvoni lehahtivat heti ruuan jälkeen hirveän näköisiksi. Mutta ei tuolloin kiinnitetty näihin huomiota.
Halkeilevan ihon ohella Marjutin elämää hallitsi jatkuva, piinalliseksi yltynyt kutina.
− Farkun niitit ja mutterit pöydän alla olivat parhaita paikkoja repiä ihoa. Kipukin oli kutinaa parempi tunne, Marjut kuvaa.
