Marco Bjurströmin onnellisuus rakentuu perusterveydestä ja tiiviistä lähipiiristä

Miten Marco Bjurström voi olla aina niin hyvällä tuulella? Miehen positiivisuuden taustalla ei ole salaisuutta. Bjurström kertoo, että positiivisuus syntyy aidosta onnellisuudesta. Hyvä perusterveys ja turvaverkkona toimiva lähipiiri ovat Bjurströmin onnellisuuden tekijöitä.

– Se että jaksaa, viitsii ja innostuu, lähtee pienistä asioista, joista taas muodostuvat ne elämän suuret kehykset. Jos onnellisuus olisi vain yhden asian varassa, olisi suurempi riski siihen, että tilanne muuttuukin päinvastaiseksi, Marco Bjurström kertoo.

Ensimmäinen askel onneen on Bjurströmin mukaan oma hyvinvointi. Se syntyy hyvästä perusterveydestä, jonka avaintekijöitä ovat ruokavalio sekä liikunta. Kehonhuolto mieheltä sujuu työn puolesta, sillä hän ohjaa tanssia ja ilmaisua useita tunteja viikossa. Sen lisäksi Bjurström kiinnittää huomiota siihen, mitä hän syö.

– Kun ikää tulee lisää, oppii arvostamaan enemmän ruokavalion merkitystä. Kun syöminen ja liikunta ovat tasapainossa ja sen myötä nukkuminenkin sujuu ongelmitta, peruspaketti on hanskassa.

Perusterveyden lisäksi elämän toinen tärkeä elementti on turvaverkkona toimiva lähipiiri. Bjurström kertoo, että hänellä on paljon läheisiä: sukulaisia ja ystäviä, joiden kanssa yhdessä oleminen on hänelle tärkeää. Läheisten puoleen Bjurström tietää voivansa kääntyä, jos hän haluaa puhua.

– Se korostuu isojen myllerrysten myötä. On olemassa ihmisiä, joille olen vain Marco, Bjurström toteaa.

"En kulje aina vain hymyissä suin"

Bjurström on onnellinen siitä, että hän on saanut koko elämänsä ajan tehdä juttuja, jotka ovat "sairaan makeita". Mies ei ole suinkaan suunnitellut elämänsä kulkua näin, vaan kohtalo on vienyt hänet mahtaviin työtilanteisiin.

– Koen, että tämä on kutsumukseni ja olen syntynyt sen takia tänne. Kaikessa työssä, missä on tarkoituksena innostaa ihmisiä, pitää olla itse innostunut. Jos ei ole innostunut itse, ei voi tehdä sitä työtä.

Kun mieli on maassa, sitä ei voi näyttää työtehtävissä yleisön edessä. Bjurström kertoo, että mahdolliset surut ja murheet ovat olemassa myös työkeikoilla, mutta ammattitaitoinen ihminen pystyy siirtämään ne muualle. Lähipiirin seurassa hän voi näyttää myös murheellisen puolensa.

– Ystävien seurassa olen joskus tosi otsa kurtussa ja naama rutussa, joskus olen yhtä vauhdikas ja energinen kuin televisiotehtävissäkin. Kaveriporukassa en välttämättä ole se, joka pätee ja johtaa keskustelua suuna päänä ja pitää jöötä, saatan olla se, joka seuraa muita sivusta ja kuuntelee.

– Kun olen huonolla tuulella, olen sisäänpäin kääntynyt, murehdin asioista ja saatan tiuskaista, en osaa ottaa asioita vastaan järkevästi. Se on kuitenkin hyvin harvinaista.

Bjurström toteaa, että välillä hänelle tulee sellainen olo, että hänen pitää saada olla yksin. Kun tapaa paljon ihmisiä, se on miehen mukaan omalla tavallaan kuluttavaa. Bjurström haluaa välillä vetäytyä, koska silloin hänen ei tarvitse ottaa mihinkään asiaan kantaa, eikä olla asioista mitään mieltä.

– Silloin olen vain tylsä, samalla tavalla kuin muut. En kulje aina pelkästään hymyissä suin.

Onnellisuuteen ei ole kaavaa

Perhe, omakotitalo, farmariauto ja koira mielletään usein puoliksi vitsillä onnellisuuden taepaketiksi. Bjurström korostaa, että onni on aina yksilöllistä, eikä siitä voida rakentaa kaavoja. Onni riippuu siitä, mihin ihminen uskoo ja mitkä ovat hänen periaatteensa.

– On esimerkiksi kiistatta todistettu, ettei varallisuus tuo onnea, jos on mahdollisuus perusturvaan. Perheen ja vakituisen parisuhteen omaavien on todettu olevan onnellisempia, mutta toki on niitäkin, jotka ovat onnellisia ilman perhettä. Joillain ympärillä olevat ystävät muuttuvat ikään kuin perheeksi.

Myös anteeksiantamisen taito on tärkeä osa onnellisuutta. Pitäisi osata antaa anteeksi myös itselle ja hyväksyä omat rajansa. Lisäksi tärkeää on kiitollisuus, joka tarkoittaa hyvien, mukavien ja ravitsevien asioiden huomioimista.

– Jos on perusnegatiivinen, omaa asennetta voi muuttaa. Muutos lähtee peiliin katsomisesta. Ole yhteydessä sinulle tärkeisiin ihmisiin, älä vain odota heidän yhteydenottoaan. Listaa itse paperille, mitä hyviä asioita elämässäsi on. Niitä kuitenkin on, vaikka ei aluksi siltä tuntuisikaan. Ne voivat olla todella pieniä juttuja.

Kun omaa listaansa katsoo, vaaka rupeaa Bjurströmin mukaan kallistumaan. Silloin huomaa, että elämässä on paljon hyviä asioita ja huonot asiat asettuvat omiin mittasuhteisiinsa.

Äidin sairastuminen toi surua koko vuodeksi

Bjurström ei osaa nimetä elämänsä onnellisinta tai onnettominta hetkeä.

– Onnellisin hetki on elämä itsessään, tässä ja nyt. Voimaa on se, että näen niitä onnellisia asioita koko ajan. Toisaalta onnettomia hetkiäkin on enemmän kuin yksi, esimerkiksi kun joku lähiomaisista on menehtynyt.

Vaikka hautajaiset ovat Bjurströmin mielestä kammottavia, ne ovat samalla toisaalta kauniita ja luonnollisia. Mies toteaa, että on opittava hyväksymään menetykset, joskus asiat vain menevät niin, ettei niille voi mitään. Bjurström ei voi sanoa, että esimerkiksi hänen äitinsä hautajaiset olisivat olleet hänen elämänsä onnettomin hetki, sillä koko prosessi oli täynnä surua.

– Kun äiti sairastui, tiedettiin, että hän menehtyisi vuoden sisällä. Koko vuosi oli rankka ja hautajaistilanne oli ikään kuin piste iin päälle. Se oli yhtä ja samaa murhetta sen asian kanssa. Mutta se on elämää, kukaan ei ole toistaiseksi jäänyt tänne.

TV1:n Elämä pelissä -ohjelman myötä Bjurström on huomannut, että kun ihmisen elämässä on puutteita tai konflikteja, solmujen avaaminen alkaa sillä, että elämän perusasiat saadaan kuntoon. Ohjelman aikana on kohdattu vaikeita asioita.

– Mörkö kasvaa suureksi, jos asioita ei uskalleta kohdata, Bjurström päättää.

Lue myös:

    Uusimmat