Mainos

Aivoinfarktista kuntoutuva Outi, 46: ”Havahduin lattialta keskellä yötä puhekykyni menettäneenä”

Aivoinfarkti mullisti Outi Tuomisen elämän seitsemän vuotta sitten. Pienen pojan äiti ja äidinkielen opettaja menetti hetkellisesti myös puhekykynsä, mutta kokonaisvaltaisen kuntoutuksen avulla hän on toipunut pikkuhiljaa ja päässyt palaamaan työelämään.

Päivämäärä 5.5.2012 on piirtynyt äidinkielen opettaja Outi Tuomisen, 46, mieleen tarkasti. Se on päivä, jona hän sai aivoinfarktin. Hän oli kyläilemässä vanhempiensa luona 2,5-vuotiaan Konsta-poikansa kanssa. Aivoinfarkti iski yöllä muiden nukkuessa.

Aivoinfarkti

  • Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti on sairaus, jossa äkillisesti tukkeutuneen valtimon alueella aivokudos jää ilman verenkiertoa ja happea.
  • Seurauksena paikallinen osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon.
  • Usein tukkeuma johtuu verihyytymästä ahtautuneessa valtimossa, mutta voi aiheutua myös esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta tulleesta hyytymästä.

Lähde: Aivoliitto.fi

Käypä hoito -suositus

– Päätäni särki päivällä. Siinä ei kuitenkaan ollut mitään epätavallista, sillä olen kärsinyt migreenistä jo teini-iästä asti. Kävin välillä päiväunilla ja särky alkoi helpottaa, Outi kuvailee päivän kulkua.

 – Illalla luin vielä Konstalle kirjaa ennen nukkumaanmenoa. Yöllä heräsin vessaan, ja sieltä tullessani minulta lähti taju. Kun heräsin lattialta, ihmettelin, että miksi oikea puoleni ei toimi. Jotenkin pääsin raahautumaan oman huoneeni lattialle, jonne jäin makaamaan.

Outin isä oli herännyt kolahdukseen.

– Isä tuli kysymään mikä minulla on. En pystynyt vastaamaan – olin menettänyt puhekykyni, Outi kertoo.

Puhekyvyn lisäksi hän oli menettänyt osan liikuntakyvystään – oikean puolen raajat eivät toimineet.

Hänet kiidätettiin Turkuun sairaalaan.

– Onneksi poikani nukkui kaiken sen läpi. Aamulla hän oli hiukan itkeskellyt, kun hänelle oli sanottu, että äidille kävi yöllä pahasti, eivätkä mummi ja vaarikaan pystyneet auttamaan. Äidin täytyi mennä sairaalaan.

Kuntoutus alkuun jo sairaalassa

Sairaalassa epäiltiin aluksi, että Outilla olisi epilepsia. Pikkuhiljaa selvisi, että kyse onkin aivoinfarktista.

– Makasin sängyssä nenä- ja mahaletkuissa. En pystynyt puhumaan. Olin kuitenkin täysissä järjissäni. Kun vanhempani ja poikani tulivat katsomaan, pystyin jo jotakin vähän sanomaan. Oli se kyllä kova paikka, kun seisovilta jaloilta heitetään sängyn pohjalle makaamaan, Outi muistelee seitsemän vuoden takaista kevättä.

Outin kuntoutus aloitettiin heti muutaman viikon sairaalajakson aikana.

– Erityisesti puhekyvyn menettäminen oli outoa, koska äidinkielen opettajana kieli on ollut minulle aina tärkeä, ja olin tottunut hoitamaan kaikki asiani puheen välityksellä.

Sairaalassa muun muassa puhe- ja fysioterapeutti auttoivat Outia kuntoutumaan, ja melko pian hän pääsi istumaan pyörätuoliin ja pystyi tuottamaan puhetta yhä enemmän.

– Välillä oli sellaista, että piti miettiä mikä kirjain tulee sanassa seuraavaksi. Ihan kuin olisi opetellut puhumisen ja kirjoittamisen alusta asti.

”Ymmärsin, että asiat ovat aika hyvin”

Sairaalajakson jälkeen Outin kuntoutus jatkui eri paikoissa, muun muassa terveyskeskuksessa fysio-, toiminta- ja puheterapeuttien avulla. Vuosi aivoinfarktin jälkeen Outi pääsi ensimmäisen kerran Verve-ryhmään kuuluvaan Kuntoutuskeskus Kankaanpäähän, moniammatilliselle yksilökuntoutusjaksolle.

Verve-ryhmän moniammatillista yksilökuntoutusta tarjoavat keskukset:

  • Kuntoutuskeskus Kankaanpää – 55 kilometriä Porista, kangasmetsän kupeessa
  • Kruunupuisto Punkaharjulla – noin 30 kilometriä Savonlinnasta, kansallismaisemissa harjulla
  • Oulun kuntoutuskeskus – merenrantakaupungin keskustassa, palvelut lähellä
  • Lahden kuntoutuskeskus – keskustassa palveluiden äärellä

Kaikki neljä kuntoutuskeskusta ovat palveluntuottajia Kelan moniammatillisessa yksilöllisessä kuntoutuksessa.

– Siellä tunsin saavani itseni takaisin. Kuntoutettavina oli muun muassa ALS- ja MS-potilaita, jotka olivat ihan tyytyväisiä elämäänsä, vaikka heidän kuntonsa huononi jatkuvasti. Ymmärsin, että minä sen sijaan tulen parempaan kuntoon joka päivä. Että minulla asiat ovat aika hyvin, vaikka tällainen vastoinkäyminen olikin elämässäni käynyt.

Puhekykynsä aluksi täysin menettänyt Outi pystyy puhumaan jälleen sujuvasti ja on palannut takaisin äidinkielen opettajan työhönsä.

– Välillä on parempia ja välillä huonompia päiviä. Toisinaan sanon oppilaille, että nyt Outille iski taas afasia, että koettakaa kestää. Oppilaat nauravat hyväntahtoisesti.

– Sellaisia päiviä tulee varmasti elämäni loppuun asti, ettei puhe kulje niin nopeasti kuin haluaisin.

Outi toivoo pääsevänsä pian taas uudelle kuntoutusjaksolle Kankaanpäähän. Kuntoutusta haetaan Kelalta, ja suosituksen hakemusta varten tekee oma lääkäri.

– Kuntoutus on siellä kokonaisvaltaista. Saan paljon enemmän irti, kun intensiivistä kuntoutusta ja terapiaa on joka päivä. Lisäksi saan monipuolista tietoa sairauden hoitamisesta, Outi summaa moniammatillisen yksilökuntoutuksen etuja verrattuna avomuotoiseen kuntoutukseen.

Verve-ryhmä tarjoaa kuntoutusta neljässä eri keskuksessa

Kuntoutuskeskus Kankaanpää on yksi neljästä Verve-ryhmään kuuluvasta kuntoutuskeskuksesta, joka tarjoaa moniammatillista yksilökuntoutusta. Muut samanlaista kuntoutusta tarjoavat keskukset sijaitsevat Lahdessa, Oulussa ja Punkaharjulla.

Kuntoutuskeskus Kankaanpään viestintä- ja asiakkuuspäällikkö Saila Pajuniemi kertoo, että moniammatillisen yksilökuntoutuksen pituus on yleensä 13–28 vuorokautta, ja se voidaan toteuttaa yhtenä pitkänä tai kahtena lyhyempänä jaksona.

– Ammattilaiset kannattelevat kuntoutujaa yhdessä eteenpäin. Moniammatillisuus tarkoittaa myös sitä, että esimerkiksi asiakasta tavanneet lääkäri ja toimintaterapeutti tekevät avointa yhteistyötä, jotta kuntoutuja saa kuntoutuksesta mahdollisimman paljon hyötyä irti, Pajuniemi kertoo.

Moniammatilliseen työryhmään kuuluu muun muassa erikoislääkäri, kuten neurologi, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti sekä sosiaalityöntekijä. Lisäksi yksilöllisten tarpeiden mukaan työryhmässä voi olla myös ravitsemus-, seksuaali-, puhe- tai uroterapeutti.

Moniammatillinen yksilökuntoutus eli vaativa lääkinnällinen kuntoutus

  • Moniammatillisella yksilökuntoutuksella tarkoitetaan tässä artikkelissa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillisia yksilökuntoutusjaksoja.
  • Kela tarjoaa moniammatillisia yksilöllisiä kuntoutusjaksoja vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena alle 65-vuotiaille henkilöille, joilla on sairaudesta tai vammasta johtuvia merkittäviä toimintakyvyn rajoitteita.
  • Pituus Kelan päätöksestä riippuen 13–28 vuorokautta. Kuntoutusjakson voi myös jakaa kahteen eri jaksoon.
  • Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta vaativia sairauksia ovat esimerkiksi neurologiset sairaudet, aivoverenkiertohäiriöt, MS-tauti, CP-vamma, Parkinsonin tauti, selkäydinvamma, lihassairaus, reuma tai vaikea tuki- ja liikuntaelinsairaus.
  • Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen voi kuitenkin hakeutua myös esimerkiksi Kelan harkinnanvaraisena kuntoutuksena (myös yli 65-vuotiaat), vakuutusyhtiön maksamana tai omalla kustannuksella.

Kaikissa Verve-ryhmän kuntoutuskeskuksissa on vuosikymmenten kokemus kuntoutustyön tekemisestä. Henkilökunta on ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta.

– Kuntoutukseen hakeudutaan usein vaikeista elämäntilanteista kuten yhtäkkisen vammautumisen tai vaikean sairauden seurauksena. Meidän työntekijämme ovat mukana kulkijoita, jotka auttavat asiakasta eteenpäin yhteistyössä ja kukin omassa roolissaan. Kuntoutujaa autetaan löytämään elämäänsä uutta toivoa ja iloa – ei juututa rajoitteeseen vaan katsotaan yhdessä eteenpäin, Pajuniemi toteaa.

Ennen kuin asiakas saapuu kuntoutuskeskukseen, hänen kanssaan keskustellaan puhelimitse kuntoutuksen tavoitteista. Tavoitteet ovat kuntoutujalle itselleen merkityksellisiä muutoksia arkeen, esimerkiksi että pystyy käymään itse kaupassa tai voi palata töihin.

Ympäröivä luonto ja viimeisin teknologia vauhdittavat kuntoutumista

Kuntoutuspäivät ovat kuntoutujalle eräänlaisia työpäiviä, jolloin työtä tehdään oman hyvinvoinnin ja kuntoutumisen eteen. Päivän aikana kuntoutuja saa yksilöterapiaa kuten fysioterapiaa, toimintaterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja puheterapiaa. Yhteiseen ohjelmaan sisältyy liikuntaryhmiä, tietoa sosiaalista etuuksista sekä alustuksia terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista kuten unesta ja ravinnosta.

Outi kertoo pitäneensä erityisesti siitä, että uutta tietoa sai sulatella ammattilaisten ja muiden kuntoutujien kanssa.

– Päivät ovat täynnä tekemistä, ja uutta tietoa saadaan paljon. On tärkeää, että voi itse miettiä asioita. Intensiivinen kuntoutus luentoineen ja keskusteluineen antaa paljon enemmän kuin se, että olisin kotona ja kävisin kerran viikossa fysioterapiassa tunnin verran, Outi sanoo.

Verve-ryhmän kuntoutuspaikat on rakennettu ennen kaikkea kuntoutusta varten. Kuntoutuskeskus Kankaanpää ja Kruunupuisto Punkaharjulla sijaitsevat molemmat ainutlaatuisessa luontoympäristössä, metsien ja järvien keskellä. Luonto ja sen tarjoamat mahdollisuudet eri vuodenaikoina on otettu osaksi kuntoutusta. Verve Oulun ja Verve Lahden toimipisteet sijaitsevat kaupungin keskustoissa, palveluiden ja hyvien liikenneyhteyksien äärellä.

Kankaanpäässä ja Oulussa on toiminnallisuuden ja ympäristön lisäksi panostettu uusimpaan kuntoutusteknologiaan – keskuksista löytyyvät Lokomat-kävelyrobotit. Robottiavusteinen kävelykuntoutus sopii heille, jotka ovat aivoverenkiertohäiriön, vammautumisen tai muun sairauden yhteydessä menettäneet kävelykykynsä. Robotti mahdollistaa symmetrisen kävelyn harjoittelun pystyasennossa.

– Robotin avulla kävelyä voidaan harjoitella intensiivisesti, tekemällä minuutissa lukuisia toistoja. Tämä auttaa aivoja työstämään kävelyä nopeammin kuin mihin ihmisvoimin pystytään. Robotin voimaa voi säätää kunkin tarpeisiin. Mitä enemmän omissa jaloissa on toimintakykyä, sitä vähemmän robotti auttaa, Saila Pajuniemi kertoo.

Läheiset voivat myös osallistua kuntoutusjaksoille

Myös kuntoutujan läheisen jaksamisesta on tärkeä huolehtia. Moniammatilliseen yksilökuntoutukseen osallistuvan läheinen voi osallistua kuntoutusjaksolle Kelan kustantamana, enintään viiden vuorokauden ajan.

–Läheisen mukanaolo on tärkeää, sillä hänellä on paljon tietoa siitä, miten arki sujuu kotona. Kun läheinen on mukana kuntoutuksessa, hän osaa tukea kuntoutumista myös kotiympäristössä, Pajuniemi summaa.

Läheisten tuki on ollut tärkeää myös Outi Tuomiselle, mutta kuntoutusjaksoilla hän on ollut yksin.

– Minulle oli parempi vaihtoehto se, että keskityin omaan kuntoutumiseeni. Jos perhe olisi ollut mukana, niin en varmastikaan olisi vapaa-ajalla jutellut niin paljon muiden kuntoutujien kanssa. Se osoittautui tärkeäksi, sillä erityisesti vertaistuesta sain voimaa pinnistellä eteenpäin, hän kertoo. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja