Maan suurimmaksi tähtäävä Kevitsa rehevöittänee jokea – kalaverkot limaantuvat

Kevitsan kaivoksen saama laajennuslupa saattaa lisätä Kitisenjoen rehevöitymistä.

Varsinkin typpikuormituksen lisääntyminen voi aiheuttaa haittaa kalastukselle.

– Se ilmenee pohjakasvillisuuden ja vedessä olevan leväkasvillisuuden lisääntymisenä ja sitä kautta verkkojen limoittumisena, kertoo Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristöneuvos Juhani Itkonen.

Typpikuormituksen lisääntyminen johtuu siitä, että toiminnan laajentaminen lisää myös räjäytysaineiden käyttöä. Osa räjäytysaineissa olevasta typestä kulkeutuu kaivosalueelta läheiseen Kitisenjokeen.

Typpipäästöille tulee raja-arvo

Kaivoksen typpipäästöille ei aiemmin ole ollut raja-arvoa lainkaan. Kevitsan kaivoksen ympäristöpäällikkö Ulla Syrjälä kertoo, että nyt typellekin tuli tavoiteraja-arvo.

– Me olemme reilusti näitten raja-arvojen alapuolella, joten en usko, että olisi mitään limoittumisongelmia kalatalouspuolella, hän sanoo.

Kalastushaittojen takia Kevitsan kaivos joutuu maksamaan aiempaa suurempaa kalatalousmaksua.

– Kalatalousmaksun nousu on minusta aivan kohtuullinen, arvioi Syrjälä.

Typen lisäksi myös Kitisen nikkelipitoisuus lisääntyy arviolta jonkin verran.

Kevitsan kaivos tuottaa nyt noin viisi miljoonaa tonnia nikkeliä vuodessa.

Nikkeliä Talvivaaran varjossa

Viime vuosina kaivostoimintaa ovat varjostaneet Talvivaaran ympäristöongelmat. Sekä Talvivaarassa että Kevitsassa louhitaan nikkeliä.

Rikastustekniikat ovat erilaisia. Talvivaara liuottaa malmin nesteeseen. Kevisassa nikkeli irrotetaan murskatusta kiviaineksesta vaahdotusmenetelmällä. Molemmissa prosesseissa syntyy nikkeli- ja sulfaattipäästöjä, jotka kuormittava vesistöjä.

Sodankylässä toimiva Kevitsan kaivos saa uuden luvan myötä kaksinkertaistaa tuotantonsa kymmeneen miljoonaan tonniin vuodessa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi toiminnan laajentamiselle ympäristö- ja vesitalousluvan tänään. 

Lue myös:

    Uusimmat