Uskonnollisuus ei ole tutkijoiden mukaan häviämässä minnekään Suomessa tai maailmalla. Sen sijaan uskonnollisuudessa on tapahtumassa muutoksia.
Esimerkiksi Suomessa kirkkouskonnollisuus on menettänyt otettaan yhteiskunnassa. Ennen tiiviissä yhteisöissä oli enemmän painetta toimia ja ajatella tietyllä tavalla, mutta tämän päivän osin pirstaloituneissa yhteiskunnissa ihmisille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja.
– Suomessa kirkon jäsenenä oleminen on ollut osa sitä, mitä on olla hyvä, tavallinen suomalainen. Tämä sidos on nuoremmilla sukupolvilla heikentynyt, sanoo yliopistonlehtori Teemu Taira Helsingin yliopiston uskontotieteen laitokselta.
Tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg Kirkon tutkimuskeskuksesta on samoilla linjoilla. Uskonnot eivät ole globaalistikaan pyyhkiytymässä pois.
– Länsimainen sekularisaatiotrendi ei ole tyypillistä maailman mittakaavassa johtuen jo pelkästään väestönkasvuun liittyvistä syistä. Islamin rooli ja kasvu maailmassa on vahvaa samoin kuin katolisen kirkon.
Sohlbergin mukaan myös kristinuskon suuntauksista helluntailaiskarismaattisuus kasvaa erittäin voimakkaasti. Tällä hetkellä arvioidaan, että maailmassa on 500–600 miljoonaa helluntailaiskarismaattista kristittyä. Heidän määränsä kasvaa etenkin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja osissa Aasiaa.
Lisääntynyt uskonnollinen tarjonta
Vaikka maallistuminen on vahva suuntaus länsimaissa, se ei Sohlbergin mukaan anna koko kuvaa ihmisten uskonnollisuuden muutoksesta.