Keskustelu militarismista on lisääntynyt sotien myötä Suomessakin. Professorin mukaan puolustus- ja turvallisuusratkaisut lepäävät pitkälti kansan tuen varassa.
Sotilaallinen varautuminen ja varustautuminen käy Suomessa kiivaana.
Tampereen yliopiston alainen rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:n akatemiatutkija ja sotatieteiden apulaisprofessorin Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta Leena Vastapuu kertoo, että keskustelu militarismista on lisääntynyt yhteiskunnassa.
– Tällä hetkellä aiheesta puhutaan hyvin teknisesti ja sotilaallisesti. Puheessa keskitytään esimerkiksi strategiaan tai operatiivisiin tavoitteisiin, mutta sota on paljon muutakin.
Väitöskirjatutkija Lotta Kivelä Helsingin yliopistosta kertoo, että sotaa myös ajatellaan myös aiempaa enemmän.
– Se vaikuttaa arkeemme. Siihen, mitä näemme ympärillämme, mitä näkyy televisiossa ja kulttuurissa ja minkälaisia tunteita sen ympärillä on, Kivelä summaa.
Tutkijoiden mukaan militarismilla ei suoranaisesti viitata asevoimiin tai maanpuolustukseen vaan sitä, että sotilaalliset asenteet, arvot ja käytännöt leviävät muihin yhteiskunnan osa-alueisiin.
– Sotilaallinen valta kuuluu maanpuolustukseen, mutta kun yhteiskunta militarisoituu, ne leviävät muuhun yhteiskuntaan, Kivelä kertoo.