Maailma mullistui presidentti Koiviston aikana – Suomen hän johti Euroopan unioniin

Presidentti Urho Kekkosen kausi oli jatkunut kansan mielestä jo liian pitkään, ja kansa janosi muutosta.

Mauno Koiviston suurimpana poliittisena saavutuksena pidetään Suomen politiikan rauhoittamista. Kun Kekkonen nimitti presidenttikausillaan 22 lyhytikäistä hallitusta, Koiviston aikaiset hallitukset istuivat koko vaalikauden.

Koiviston presidenttikausia ei turhaan luonnehdita äärimmäisyyksien ajaksi. Hän oli murrosajan presidentti: Hänen valtakausiensa aikana Berliinin muuri murtui ja Neuvostoliitto hajosi. Hallitsemiensa 12 vuoden aikana Suomi näki huiman taloudellisen nousun ja tyrmäävän laman.

Koivistoa on osin syytetty 1990-luvun lamasta, sillä hän kannatti vääräksi osoittautunutta vahvan markan politiikkaa.

Koivisto ei kuitenkaan itse nauttinut murrosajasta. Hän suhtautui varovaisesti ja torjuvasti muutoksiin, jotka eivät häntä itseään miellyttäneet. Koivisto ajatteli kylmästi ainoastaan Suomen etua.

Hänen suhtautumisensa esimerkiksi Baltian maiden kohtaloon Neuvostoliiton murentuessa oli kansan mielestä kylmää ja kovaa. Koiviston maine sai tästä niin vahvan kolauksen, että se nakersi mainetta loppuun saakka.

Presidentti Koivisto puhui hyvin venäjää ja sai Neuvostoliiton kaatumiseen saakka lännen valtiovierailuilla kertoilla myös Venäjän aikomuksista.

Koiviston presidenttikauden tähtihetki oli, kun hänen palveluksiaan tarvittiin neuvostojohtaja Mihail Gorbatsovin ja Yhdysvaltain George Bushin maiden välisten asioiden hoitamisessa.

Koivisto oli älykäs ja salonkikelpoinen presidentti luotsaamaan Suomea Euroopan suurissa murroksissa. Mutta hän oli vielä monin tavoin "vanhan maailman" presidentti, koska politiikkaan vaikutti yhä pitkään Koiviston kaudella kaksinapainen ideologisuus idän ja lännen välillä.

Mediaan – tai omin sanoin sopulilaumaan – Mauno Koivisto suhtautui myös tämän päivän näkökulmasta autoritaarisesti, lähes traumaattisesti. Kekkosen aikakaudella valtamedia oli miltei presidentin käytössä. Koivisto puolestaan oletti usein, että media ymmärtää häntä myötäsukaisesti. Hän saattoi suuttua, jos hänen kiemuraisia lausuntojaan selitettiin jälkikäteen. Hän jopa kielsi virkamiehiltä hänen lausuntojensa tulkitsemisen.

Kaikkiaan Mauno Koivisto jää Suomen historiaan ylimenokauden suurena valtiomiehenä. Kokonaiselle sukupolvelle Urho Kekkonen oli "ikuinen" presidentti. Uuden presidentin valitseminen jo itsessään oli ihmeellinen muutos.

Koiviston aikana purettiin suomettumisen traumoja ja Suomi alkoi hakeutua kohti Euroopan integraatiota. Koivisto lähti ajamaan Suomen EU-jäsenyyttä heti 1990-luvun alussa, kun Neuvostoliitto hajosi. Koivisto näki Euroopan oikeana suuntana, koska ”pienen Suomen on pidettävä tiukasti kiinni omista eduistaan”, kuten presidentti totesi.