Luvut julki: SM-liiga armottoman vaikea bisnes – nämä seurat onnistuvat siinä parhaiten

Jääkiekon SM-liigan seurat ovat tuoreen selvityksen perusteella menossa liiketaloudellisesti oikeaan suuntaan, mutta samaan aikaan vain reilu puolet seuroista on omavaraisella tasolla.

Tilintarkastukseen ja konsultoitiin perehtyneen Suomen Ernst & Youngin tekemässä tutkimuksessa käy ilmi, että kaikkien Liiga-seurojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 9 prosentilla 116 miljoonaan euroon.

Liikevaihdon keskiarvo oli 7,3 miljoonaa euroa, minkä yläpuolelle ylsivät viime kaudella Kärpät (12,0 milj. €), HIFK (10,7 milj. €), Tappara (9,1 milj. €), Pelicans (8,3 milj. €), Lukko (8,1 milj. €), JYP (7,9 milj. €) ja TPS (7,7 milj. €). Runkosarjasijoitukseen verrattuna HIFK:n kuudes sija, Lukon seitsemäs ja JYPin kymmenes sija olivat kuitenkin panostuksiin nähden alakanttiin.

Positiivinen signaali liikevaihtojen kehityksessä on se, että yli miljoonalla eurolla liikevaihtoaan kasvattaneiden seurojen joukossa ovat kaikki kolme ”uutta” Liiga-seuraa, joista edelleen sarjan selvästi pienimmällä liikevaihdolla (3,9 miljoonaa euroa) operoiva Jukurit oli pystynyt kasvattamaan vaihtoaan yli 16 prosentilla.

Saavutettujen sarjapisteiden vertaaminen henkilöstökuluihin osoitti, että parhaimpaan hyötysuhteeseen ylsivät Pelicans, Jukurit, SaiPa, HPK, KooKoo ja Sport. Heikoimman nelikon muodostivat Ässät, HIFK, JYP ja Lukko.

SM-liigaseurojen jokaista pistettä kohti käyttämät henkilöstökulut:

 *) Kärppien tapauksessa huomioitu vain emoyhtiön henkilöstökulut, sillä konserniin kuuluu mm. työvoimavuokrausta harvoittava yhtiö.

Kassa kunnossa HIFK:ssa, Kärpissä, KalPassa, SaiPassa ja Tapparassa

EY:n keräämät tiedot kertovat, että viime kaudella peräti 11 seuraa teki toiminnallaan positiivista liikevoittoa, kun vuosi sitten sama lukema oli kuusi. Liikevoittoa vertailtaessa esiin nousevat Kärppien peräti 1,6 miljoonan euron voitto ja toisaalta Lukon miljoonan euron tappio.

Raumalaisten lisäksi pakkaselle jäivät järjestyksessä pienimmästä suurimpaan TPS, JYP ja Sport.

Myös liigaseurojen oma pääoma on takavuosien huolestuttavasta tilanteesta mennyt huomattavasti parempaan suuntaan. Silti Liigassa on edelleen vain kourallinen seuroja, joiden oma pääoma perustuu kannattavaan liiketoimintaan.

Vahvin pääomatilanne on HIFK:lla ja Kärpillä. Näistä HIFK:lla omavaraisuusaste on peräti 76 prosenttia, kun Kärpillä se on 57 prosenttia. Näiden lisäksi kiitettävään omavaraisuusasteeseen eli yli 50 prosenttiin yltävät vain Ilves, KalPa, SaiPa, Tappara ja TPS.

Kuitenkin on otettava huomioon, että Ilves ja TPS ovat kuluneina vuosina olleet merkittävästi riippuvaisia omistajiensa rahoituksesta. Kun omasta pääomasta lasketaan yhteen ainoastaan tilikauden tulos ja kertyneet voittovarat, niin Ilveksen jääkiekkobisnes on tuottanut aikaisempina vuosina 3,6 miljoonaa euron tappiot. TPS:n tilikauden tulos sekä kertyneet voittovarat ovat 7,3 miljoonaa euroa tappiolla.

Kassatilanne on paras Kärpissä, HIFK:ssa, Tapparassa, TPS:ssä, Lukossa ja SaiPassa. Oulussa rahaa oli kirstussa 4,6 miljoonaa euroa ja Lappeenrannassakin yli 500 000 euroa.

Tiukinta se on JYPissä (9 000 euroa), KooKoossa (12 000 €), Sportissa (24 000 €) ja Pelicansissa (33 000 €), jotka ovat käyttäneet rahavaransa edellisen kauden läpiviemiseen.

Sportin esimerkki kertoo karusti kevään merkityksen

Selvityksessä käy ilmi, että seurat ovat kiinnittäneet aiempaa enemmän huomiota tarkkaan talouden hallintaan ja välttäneet yli varojen elämistä.

Urheilullinen heikko menestys on edelleen liiketoiminnan kannalta suurin uhka, vaikka pudotuspelien ulkopuolelle jääneet seurat ovat onnistuneet kompensoimaan kevään katsojatulojen menetyksiä pelaajiensa myynnillä tai vuokrauksella.

Tämä näkyy konkreettisimmin Vaasan Sportin luvuista. Seura pyrki viimeiseen asti pudotuspeleihin, mikä jätti epäonnistuttuaan 600 000 euron loven seuran talouteen.