Se on täällä taas: kevään juhla, pääsiäinen.
Useimmille suomalaisille pääsiäinen on vapaapäivien synonyymi, kristillisissä kirkoissa se merkitsee valmistautumista vuoden suurimpaan juhlaan. Ollaan uskon ytimessä. Muistetaan sitä, miten Jeesus Raamatun mukaan heräsi kuolleista ja voitti kuoleman.
Juhla-ajalla on monta nimeä
- Arkipuheessa pääsiäisviikolla tarkoitetaan pääsiäistä edeltävää viikkoa, kirkkovuoden osana pääsiäisviikko tulee pääsiäisen jälkeen.
- Pääsiäistä edeltävä viikko on ortodokseille suuri viikko, ja viikonpäivätkin ovat suuria, kuten suuri perjantai.
- Luterilaiset viettävät puolestaan hiljaista viikkoa, jota myös piina- tai kärsimysviikoksi kutsutaan.
- Kiirastorstai on ehtoollisen asettamisen päivä, jolloin muistetaan Jeesuksen viimeistä ateriaa.
- Pitkänäperjantaina Jeesus Raamatun mukaan ristiinnaulittiin ja kuoli ihmisten syntien sovittamiseksi.
- Sunnuntaina eli ensimmäistä pääsiäispäivänä juhlitaan hänen ylösnousemustaan ja voittoaan kuolemasta.
- Maanantaina eli toisena pääsiäispäivänä muistetaan Jeesuksen ilmestymistä opetuslapsille ja muutamille naisille.
- Ortodoksisessa perinteessä pääsiäisen juhlakausi alkaa vasta pääsiäisestä, ja päätösjuhlaa vietetään helatorstain aattona 28.5.
- Luterilaisessa traditiossa pääsiäisaika jatkuu helluntaihin asti.
Lähteitä: Suomen ortodoksinen kirkko, Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Suomessa on perinteisesti ajateltu, että pääsiäinen on ortodoksikirkossa vuoden merkittävin kirkollinen juhla, kun luterilaisessa kirkossa tämä asema kuuluu joululle.
Uskontotieteen dosentti Teuvo Laitilan mukaan pääsiäisen korostus ortodoksisessa kirkossa juontaa siitä, että kirkko katsoo edustavansa varhaisinta kristillistä traditioita.
