Lukijat kysyivät kilpirauhassairauksista – lääkäri vastasi

Studio55.fi-ohjelmassa maanantaina 14.9. vieraileva professori ja endokrinologian erikoislääkäri Matti Välimäki vastasi lukijoiden yleisimpiin kysymyksiin kilpirauhassairauksista. 

Mitkä ovat kilpirauhassairauksien yleisimmät ensioireet? 

Vajaatoiminta: Väsymys, palelu, painonnousu. Liikatoiminta: Sydämen tykytys, hikoilu, vapina. Struuma/suurentunut kilpirauhanen: Painontunne kaulalla, nielemisvaikeudet.

Miten ruokavalio vaikuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaan. Eli mitkä ruoka-aineet ovat hyväksi, ja mitä tulisi välttää?

Tieteellisissä tutkimuksissa ei ole voitu osoittaa, että joku ruokavalio parantaisi kilpirauhasen toimintaa siten että vajaatoiminta korjaantuisi. Paras on aloittaa tyroksiinilääkitys, joka varmasti korjaa vajaatoiminnan ilman ruokavalioita. Esimerkkinä gluteiinittoman ruokavalion on uskottu parantavan kilpirauhasen toimintaa, mikä ei pidä paikkaansa. Se voi auttaa paitsi keliaakikkoa myös paksusuolipotilaan vatsaoireita. 

Kuinka paljon eroaa lapsena ja aikuisena diagnosoitu kilpirauhasen vajaatoiminta? Jos lapsi sairastuu, voiko tulla pysyviä kehityshäiriöitä aivoihin tai muualle kroppaan?

Vajaatoiminta harvoin alkaa lapsena. Silloin se tulee esiin kasvun hidastumisesta. Hoidon jälkeen kasvu normaalistuu. Pysyviä vaurioita ei tule. Kriittisin vaihe on sikiökehitys. Jos äidillä on hoitamaton vajaatoiminta erityisesti raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, jolloin sikiö on riippuvainen äidin tyroksiinista, voi tulla pysyvämpiä vaurioita. 

Usein masennus liitetään kilpirauhasen vajaatoimintaan. Itselläni vajaatoiminta oireili paniikkioireina, voimakkaana jännityksenä ja ahdistuneisuutena. Kuinka yleistä tällainen oireilu on vajaatoimintaa sairastavilla?

Ei yleistä ainakaan niin, että paniikkioireet olisivat yksin vajaatoiminnan aiheuttamia. Tietysti paniikki ja vajaatoiminta voivat olla samalla ihmisellä. Hidastamalla henkisiä toimintoja vajaatoiminta voi lisätä paniikkipotilaan pelkoa esimerkiksi sosiaalisista tilanteista selviytymisessä.

Voiko kilpirauhassairaus tai -syöpä vaikuttaa raskaaksi tuloon ja sikiön kehitykseen?

Voivat vaikuttaa. Keskeistä on väärä tyroksiinipitoisuus verenkierrossa. Kun se korjataan oikeaksi, raskauden edellytykset normaalistuvat ja sikiö voi hyvin. Syövällä sinänsä ei mitään merkitystä – tärkeintä on, että syöpähoitojen jälkeen veressä on oikea tyroksiinipitoisuus. 

Voiko sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa vaikka laboratorio-arvot olisivat viiterajoissa?

Kyllä voi. Potilasta pitää sekä kuunnella että tutkia kokonaisvaltaisesti. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosi on summa oireista, lääkärin tekemän kliinisen tutkimuksen löydöksistä ja laboratoriotuloksista. Hyvin helposti vajaatoiminnan mahdollisuus suljetaan pois pelkkien laboratorioarvojen perusteella potilasta edes tapaamatta. Ongelma koskee lähinnä lievää vajaatoimintaa sairastavia, jotka voivat vuosia käydä lääkärissä valittamassa tyypillisiä oireita kuten väsymys ja palelu. Hoitoa ei anneta, vaikka arvot ovat toistuvasti alakanttiset, koska ne ovat viitealueella. Tärkeimmän kilpirauhashomonin tyroksiinin pitoisuus T4v on toistuvasti viitealueen alarajoilla ja kilpirauhasen toimintaa säätelevän aivolisäkkeen erittämän tyreotropiinin TSH pitoisuus on viitealueen ylärajoilla. Jos aivolisäke on tyytymätön kilpirauhasen toimintaan, se yrittää TSH:n eritystä lisäämällä parantaa kilpirauhasen toimintaa. Moni potilas jolla T4v on normaalin alarajalla ja TSH ylärajalla hyötyy hoidosta, joka siis voidaan aloittaa ilman että ko. arvot muuttuvat epänormaaleiksi.

Miksei tyroksiinia määrätä helpommin kokeiluun, vaikka se voisi pelastaa monien elämän? Tuputetaan vain mielialalääkkeitä, jotka taas voi tuhota monen elämän, jollei niiden käyttöön ole oikeasti tarvetta.

Viittaan edelliseen vastaukseen. Riippuu lääkäristä. Itse ehdotan rajapintaisissa tilanteissa aina tyroksiinihoitokokeilua, mikä on täysin turvallinen. On paljon lääkäreitä, jotka määräävät tyroksiinia, koska he ymmärtävät, ettei lääketiede ole vain pelkkiä numeroita. Lääketiede ei voi olla niin mustavalkoinen, että esimerkiksi tyroksiinipitoisuudessa luku on 10 on vajaatoiminta ja 11 täysin terve. Ero vajaatoiminnan ja masennuksen välillä on siinä, ettei masennukselle ole verikokeita, jotka sanoisivat että tämä potilas on masentunut ja tämä ei. Masennuksen diagnoosi perustuu oireisiin perustuviin pisteytyksiin, vajaatoiminnan sekä oireluetteloihin että laboratoriotuloksiin, joista jälkimmäiset joidenkin lääkärien käsissä valitettavasti ajavat kaiken muun yli. Jos masennukselle olisi verikoe ja sen tulosta tulkittaisiin yhtä mustavalkoisesti kuin kilpirauhaskokeita, masennuslääkkeiden käyttö ehkä vähenisi. 

Mitkä tekijät ovat syynä siihen, että kilpirauhasen vajaatoiminta on elinikäinen? Missä tilanteissa siitä on mahdollista parantua?

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tärkein syy on krooninen kilpirauhastulehdus, joka tuhoaa kilpirauhasen. Parantumista tapahtuu käytännössä vain silloin kun vajaatoiminta alkaa synnytyksen jälkeen. Tämä voi parantua hoitoa vaatimattomaksi ainakin väliaikaisesti. Tulehdus perustuu elimistön omia kudoksia vastaan tekemiin vasta-aineisiin. Näiden tuotanto voi synnytyksen jälkeen voimakkaasti lisääntyä rauhoittuakseen myöhemmin. 

Millä keinoilla vajaatoiminnan aiheuttaman ylipainon saa putoamaan? Perinteiset keinot ei tunnu tehoavan.

Tyroksiini ei ole erityisen tehokas laihdutuslääke, mutta sen puute tuhoaa kaikki laihdutusyritykset. Tyroksiinihoito mahdollistaa sen, että ruokavalio ja liikunta edes voivat pudottaa painoa. Vajaatoiminnassa perusaineenvaihdunta laskee niin alas, ettei voi syödä juuri mitään ilman että paino nousee. 

Lue myös:

    Uusimmat