Valko-Venäjällä alkavat tänään Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiset sotaharjoitukset. Tutkija Ryhor Nizhnikaun mukaan venäläisjoukot tuskin jäävät Valko-Venäjälle harjoitusten päätteeksi, vaikka lännessä niin on pelätty.
Venäjällä ja Valko-Venäjällä on yhteinen kiinnostus esitellä sotilasvoimaansa lännelle, mutta Valko-Venäjän johtajan Aljaksandr Lukashenkan asemalle sota voisi olla kohtalokas.
Näin arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ryhor Nizhnikau, joka uskoo venäläissotilaiden palaavan Valko-Venäjältä sotaharjoituksen päättyessä 20. helmikuuta.
Lännessä monet poliitikot ja diplomaatit ovat ilmaisseet huolensa siitä, että Venäjä käyttäisi yhteistä sotaharjoitusta hämäyksenä, ja tosiasiassa suunnittelisi hyökkäystä Ukrainaan Valko-Venäjän kautta.
Valko-Venäjän rajalta Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan on noin 150 kilometriä.
– Voimme sanoa hyvin suurella varmuudella, että Venäjän joukot eivät jää, Nizhnikau sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän ei olisi syytä jättää joukkoja Valko-Venäjälle, koska Lukashenkan lojaalius Moskovaa kohtaan on taattu.
Ukrainaan hyökkäys Valko-Venäjän puolelta on Nizhnikaun mukaan epätodennäköinen myös siksi, että Lukashenka ei sotaa halua. Vaikka suhde Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa on läheinen, Kremlin talutusnuorassa hän ei ole.
– Lukashenkan intresseissä on, että sota ei ala. Hän tarvitsee painetta, epävarmuutta ja sodan tuoksua ilmassa. Mutta hän ei halua sotaa, koska se voisi tietää hänelle loppua Valko-Venäjän presidenttinä.
